Lasissa kelluu jääpaloja veden pinnalla; lasin ulkopinnalla on pieniä pisaroita
Kuva: Ice cubes on water, Cleiton Andrade Andrade from Alfenas, Brasil, CC0, muokattu: pienennetty

Aineen olomuodot: opetus, diat ja tehtävät

Kiinteä, neste ja kaasu: hiukkasmalli, olomuodon muutokset, veden sulamis- ja kiehumispiste sekä miksi jää kelluu. Kuvin ja kokein.

Aine on joko kiinteää, nestettä tai kaasua. Näitä kolmea kutsutaan olomuodoiksi. Artikkeli kertoo, miten hiukkasmalli selittää olomuodot ja mitä tapahtuu, kun aine lämpenee tai jäähtyy. Esimerkkinä on vesi: jää, vesi ja vesihöyry. Jokainen vaihe on valmis näytettäväksi luokalle diana.

Lopuksi oppilas nimeää olomuodot ja niiden muutokset. Hän tuntee veden sulamis- ja kiehumispisteen ja osaa selittää, miksi jää kelluu.

Tärkeät käsitteet

olomuoto
Olomuoto kertoo, onko aine kiinteää, nestettä vai kaasua. Esimerkiksi vesi voi olla jäätä, nestettä tai vesihöyryä.
kiinteä aine
Aine, jolla on oma muoto, kuten jää tai kivi.
neste
Aine, joka valuu ja ottaa astiansa muodon, kuten vesi tai maito.
kaasu
Aine, joka leviää joka suuntaan ja täyttää koko tilan, kuten ilma.
sulaminen
Kiinteä aine muuttuu nesteeksi lämmetessään, kuten jää vedeksi.
haihtuminen
Neste muuttuu kaasuksi, kuten lätäkkö kuivuu auringossa.
tiivistyminen
Kaasu muuttuu nesteeksi jäähtyessään, kuten vesipisarat kylmän lasin pinnalla.
tiheys
Tiheys kertoo, kuinka paljon massaa on tietyssä tilavuudessa. Umpinainen esine kelluu vedessä, jos sen tiheys on pienempi kuin veden.

Liittyvät tehtävät

Tähän aiheeseen ei ole vielä tehtävää

Opettaja tai tekijä: tee ensimmäinen tehtävä Puro Editorilla ja valitse aiheeksi Aineen olomuodot. Se ilmestyy tähän heti, kun se on julkaistu.

Tee ensimmäinen tehtävä tähän aiheeseen

  1. 1. Missä olomuodossa vesi on?

    Jääkiekkoa pelataan jäällä: missä olomuodossa vesi silloin on?
    Miksi puro virtaa mutta jää ei?
    Mitä jääpalalle tapahtuu lämpimässä huoneessa?
    Mitä näet kattilan yllä, kun vesi kiehuu?

  2. 2. Kiinteä, neste ja kaasu

    Olomuoto kertoo, onko aine kiinteää, nestettä vai kaasua. Kiinteällä aineella on oma muoto, kuten jäällä. Neste valuu ja ottaa astiansa muodon. Kaasu täyttää koko tilan, kuten kuumailmapallon sisällä oleva ilma.

    Lumisen järven jäälle aurattu rata, jolla liikkuu luistelijoita ja potkukelkka talvivaatteisiin pukeutuneiden ihmisten kanssa
    Kiinteä: järven jää kantaa luistelijoita ja potkukelkkaa. Kuva: Tuusulanjärvi - Potkukelkka IM4081 C, Anneli Salo, CC BY-SA 3.0, muokattu: pienennetty
    Metsäpuro virtaa kivien ja sammaleisten kallioiden ohi vihreässä metsässä
    Neste: puro virtaa ja mukautuu uomaansa. Kuva: Stream-Flowing-Water ForestWander, ForestWander, CC BY-SA 3.0 us, muokattu: pienennetty
    Sininen kuumailmapallo lentää puiden ja peltojen yläpuolella
    Kaasu: kuumailmapallon sisällä oleva ilma täyttää koko pallon. Kuva: Hot air balloon F-GVAG over Lompret (2), Pierre André Leclercq, CC BY-SA 4.0, muokattu: pienennetty
  3. 3. Hiukkasmalli

    Aine koostuu pienistä hiukkasista, jotka ovat atomeja tai molekyylejä. Lämpimässä hiukkaset liikkuvat nopeammin kuin kylmässä. Osoittimet kertovat, miten ne liikkuvat eri olomuodoissa.

    Kolme laatikkoa: kiinteässä aineessa ympyröinä piirretyt hiukkaset ovat tiiviissä riveissä, nesteessä sikin sokin lähellä toisiaan ja kaasussa kaukana toisistaan; kuvan nimiöt ovat englanniksi
    Hiukkasmalli: kiinteä aine, neste ja kaasu. Kuva: Solids liquids and gases - particle model, Brightyellowjeans, CC BY-SA 4.0, muokattu: pienennetty
  4. 4. Olomuodon muutokset

    Lämpötilan muuttuessa aineen olomuoto voi muuttua. Kaavion nuolilla on omat nimensä. Höyrystyminen on haihtumista nesteen pinnalta tai kiehumista koko nesteessä.

    Kaavio: kiinteä, neste ja kaasu laatikoissa vasemmalta oikealle, nuolet kertovat muutosten nimet: sulaminen, jähmettyminen, höyrystyminen, tiivistyminen, härmistyminen ja sublimoituminen; vasemmalla taustaväri on sininen (lämpötila laskee) ja oikealla punainen (lämpötila nousee)
    Olomuotojen muutokset ja niiden nimet. Kuva: AINEEN OLOMUODON MUUTOKSET, Opetustuubi, CC BY-SA 4.0, muokattu: pienennetty
  5. 5. Vesi keittiössä ja luonnossa

    Vesi näkyy arjessa kaikissa kolmessa olomuodossa. Normaalilla ilmanpaineella jää sulaa ja vesi jäätyy 0 °C:ssa. Vesi kiehuu 100 °C:ssa.

    Sulavan lumilaikun reunalla virtaa sulamisvettä ruohoisen vuorenrinteen alla
    Kuva: A Melting Snow Patch (51362607940), GlacierNPS, Public domain, muokattu: pienennetty
    Kiehuva vesi läpinäkyvässä vedenkeittimessä, vedessä on kuplia ja keittimen yläpuolella leijuu sumua
    Kuva: Boilingkettle, Plorpy2, CC BY-SA 4.0, muokattu: pienennetty
    Aamusumu leijuu tyynen järven yllä, rannalla puita ja aurinko paistaa oksien välistä
    Kuva: Morning fog over lake in Warmian-Masurian Voivodeship, summer 2024, 02, Kgbo, CC BY-SA 4.0, muokattu: pienennetty
    Kuivunut lehti ja oksa, joita peittävät valkoiset pitkät huurrekiteet
    Kuva: Met rijp bedekt eikenblad (Quercus) 02, Dominicus Johannes Bergsma, CC BY-SA 4.0, muokattu: pienennetty
    1. 0 °C Sulaminen: lumi ja jää sulavat vedeksi. Vesi jäätyy samassa lämpötilassa.
    2. 100 °C Höyrystyminen: kiehuva vesi muuttuu vesihöyryksi. Vesi haihtuu myös viileämpänä.
    3. Jäähtyminen Tiivistyminen: ilman vesihöyry muuttuu pisaroiksi, ja syntyy esimerkiksi sumua.
    4. Pakkanen Härmistyminen: vesihöyry muuttuu suoraan jääkiteiksi, ja syntyy huurre eli kuura.
  6. 6. Miksi jää kelluu?

    Jäätyessään vesi laajenee noin 9 %. Siksi jään tiheys on pienempi kuin nestemäisen veden. Jää kelluu, ja suurin osa siitä on veden alla. Siksi syvä järvi jäätyy päältä eikä pohjaan asti.

    Lasissa kelluu jääpaloja veden pinnalla; lasin ulkopinnalla on pieniä pisaroita
    Jääpalat kelluvat vedessä. Lasin pinnalla olevat pisarat ovat tiivistynyttä vesihöyryä.. Kuva: Ice cubes on water, Cleiton Andrade Andrade from Alfenas, Brasil, CC0, muokattu: pienennetty
  7. 7. Kokeilkaa ja pohtikaa

    Kokeile: kumpi sulaa nopeammin, lämpimään vai viileään paikkaan pantu jääpala?
    Kokeile: mitä syntyy kylmällä vedellä ja jääpaloilla täytetyn lasin ulkopintaan?
    Pohdi: Miksi pakkasella ulos ripustettu pyykki kuivuu?
    Pohdi: Mitä hiukkasille tapahtuu, kun jää sulaa?

Yhteenveto

Aine on kiinteää, nestettä tai kaasua. Hiukkasmallissa kiinteän aineen hiukkaset värähtelevät paikallaan, nesteessä ne liukuvat ja kaasussa ne liikkuvat vapaasti. Olomuodon muutoksia ovat sulaminen, jähmettyminen, höyrystyminen ja tiivistyminen sekä härmistyminen ja sublimoituminen. Normaalilla ilmanpaineella vesi sulaa 0 °C:ssa ja kiehuu 100 °C:ssa. Jää kelluu, koska sen tiheys on pienempi kuin veden.

Usein kysytyt kysymykset

Onko vesihöyry näkyvää?

Ei. Vesihöyry on kaasua, jota ei näe. Kattilan yllä ja sumussa näkyvä on pieniä vesipisaroita, jotka ovat tiivistyneet jäähtyessään. Löylyssä kiukaalle heitetty vesi höyrystyy näkymättömäksi vesihöyryksi.

Kiehuuko vesi aina 100 asteessa?

Vain normaalilla ilmanpaineella. Korkealla vuorilla ilmanpaine on pienempi, ja vesi kiehuu alle 100 asteessa. Painekattilassa paine on suurempi, ja vesi kiehuu yli 100 asteessa.

Onko olomuotoja muitakin kuin kolme?

On. Neljäs olomuoto on plasma, jossa aine on sähköisesti varautuneita hiukkasia. Plasmaa on esimerkiksi salamassa ja Auringossa. Kouluissa opitaan yleensä kolme tavallisinta olomuotoa.

Liittyvä sisältö

Kokeile tehtäviä