
Antiikin Kreikan olympialaiset: diat ja kysymykset
Missä ja milloin muinaiset olympialaiset alkoivat, mikä oli pyhä rauha ja mikä voittajan palkinto? Kuvat ja kysymykset 4.–6. luokalle.
Olympialaiset alkoivat antiikin Kreikassa, pyhässä Olympian paikassa. Artikkeli sopii 4.–6. luokan historiaan, ja jokainen vaihe voidaan näyttää luokalle diana.
Lopuksi oppilas tietää, missä ja milloin kisat alkoivat, mikä oli pyhä rauha, mitä lajeja kisoissa oli ja mikä oli voittajan palkinto.
Tärkeät käsitteet
- olympialaiset
Urheilukilpailut, joita pidettiin Olympiassa Zeuksen kunniaksi joka neljäs vuosi, ensimmäisen kerran vuonna 776 ennen ajanlaskun alkua. Lajeja olivat esimerkiksi juoksu, paini ja vaunukilpa. Voittaja sai palkinnoksi oliivinoksista punotun seppeleen.- pylväs
Korkea pyöreä kivitolppa, joka kannattelee kattoa. Kreikkalaisilla oli kolme pylväsjärjestelmää: yksinkertainen doorilainen, kierrekoristeinen joonialainen ja lehtikoristeinen korinttilainen. Samoja pylväsmalleja käytetään yhä rakennuksissa.- amfora
Kaksikorvainen saviruukku, jossa säilytettiin ja kuljetettiin oliiviöljyä, viiniä ja viljaa. Amforien kylkiin maalattiin usein kuvia jumalista, sankareista ja urheilijoista. Ateenan Panathenaia-kisojen voittajat saivat palkinnoksi amforallisen oliiviöljyä.- hopliitti
Kreikkalainen jalkaväen sotilas, jolla oli pronssikypärä, iso pyöreä kilpi ja keihäs. Hopliitit taistelivat tiiviissä rivistössä, falangissa, jossa jokaisen kilpi suojasi myös vierustoveria. He olivat tavallisia kansalaisia, jotka hankkivat varusteensa itse.
Liittyvät tehtävät
Tähän aiheeseen ei ole vielä tehtävää
Opettaja tai tekijä: tee ensimmäinen tehtävä Puro Editorilla ja valitse aiheeksi Antiikin Kreikka. Se ilmestyy tähän heti, kun se on julkaistu.
1. Kaupunkivaltioiden Kreikka
Antiikin Kreikka ei ollut yksi valtio vaan monta kaupunkivaltiota, kuten Ateena ja Sparta. Kaupungit kilpailivat keskenään, mutta kreikkalaisilla oli yhteinen kieli, yhteiset jumalat ja yhteiset kisat.

Akropolis Ateenassa. Kuva: 1029 Acropolis of Athens in Greece at night Photo by Giles Laurent, Giles Laurent, CC BY-SA 4.0, muokattu: rajattu 512 × 512 px 
Agora, Ateenan kaupungin tori. Kuva: Agora - Athènes (GRA1) - 2022-03-26 - 97, Chabe01, CC BY-SA 4.0, muokattu: rajattu 512 × 512 px 
Epidauroksen antiikin teatteri. Kuva: Theatre of Epidaurus OLC, Olecorre, CC BY-SA 3.0, muokattu: rajattu 512 × 512 px 
Hefaistoksen temppeli Ateenassa. Kuva: Temple of Hephaestus viewed from the Stoa of Attalos in Athens, Greece, Julian Lupyan, CC0, muokattu: rajattu 512 × 512 px 2. Olympia: Zeuksen pyhä paikka
Olympia oli antiikin Kreikassa pyhä paikka, jossa kunnioitettiin ylijumala Zeusta. Siellä järjestettiin urheilukisat joka neljäs vuosi. Kisoja alettiin kutsua olympialaisiksi paikan mukaan.

Zeuksen temppelin raunioita Olympiassa. Kuva: The ruins of the Temple of Zeus (Olympia) on October 14, 2020, George E. Koronaios, CC BY-SA 4.0, muokattu: pienennetty 3. Missä Olympia on?
Olympia sijaitsi Peloponnesoksen länsiosassa. Kisoihin tuli urheilijoita monista kaupunkivaltioista, esimerkiksi Ateenasta ja Spartasta.

Kuva: Greece relief location map.jpg, Lencer / Uwe Dedering, CC BY-SA 3.0 4. Altis: Zeuksen pyhä lehto
Olympian keskellä oli pyhä alue Altis. Siellä olivat Zeuksen ja Heran pylväiden kannattelemat temppelit sekä Zeuksen alttari. Kisapaikat, kuten stadion ja harjoituspaikka, olivat alueen vieressä.

Pyhän alueen Altiksen pohjapiirros (kartan nimet saksaksi). Kuva: Grundriß der Altis von Olympia (Olympia-2.jpg), Curtius ja Adler; julkaistu teoksessa Lübke–Semrau, Grundriß der Kunstgeschichte, Public domain, muokattu: pienennetty 5. Feidiaan Zeus-patsas
Zeuksen temppelissä oli kuvanveistäjä Feidiaan tekemä jättiläispatsas. Istuva Zeus oli noin 12–13 metriä korkea ja tehty kullasta ja norsunluusta. Patsas on hävinnyt, ja kuva on myöhempi rekonstruktio.

Zeus-patsas Olympiassa, taiteilijan rekonstruktio vuodelta 1815. Kuva: Le Jupiter Olympien ou l'art de la sculpture antique, Antoine Quatremère de Quincy, Public domain 6. Kisojen tarina
Katso, miten muinaiset kisat alkoivat ja päättyivät. Vuosiluvut ovat perinteisiä: tarkkaa alkua ja loppua ei tiedetä.

Kuva: Stadium at Olympia (II), Institute for the Study of the Ancient World, CC BY 2.0, muokattu: pienennetty 
Kuva: Olympia ruins near the Temple of Zeus 3, Wknight94, CC BY-SA 3.0, muokattu: pienennetty - 776 eaa. Perinteinen vuosi ensimmäisille kirjatuille kisoille Olympiassa
- 5. vuosisata eaa. Zeuksen temppeli valmistuu Olympiaan, ja sen sisälle tulee Feidiaan Zeus-patsas
- 393 jaa. Viimeiset tunnetut kisat (loppu on epävarma)
7. Pyhä rauha
Kisojen ajaksi julistettiin pyhä rauha. Olympiaan matkaavia urheilijoita ja katsojia ei saanut vahingoittaa, eikä aseellisia joukkoja päästetty Olympiaan. Rauhaa noudatettiin enimmäkseen.

Muinaisen stadionin sisäänkäynti ja juoksurata. Kuva: Olympia - Stadium - 4.jpg, Annatsach, CC BY-SA 4.0, muokattu: pienennetty 8. Lajit Olympiassa
Aluksi kisoissa oli vain yksi laji, stadion-juoksu eli yksi pituus stadionin radalla. Myöhemmin mukaan tulivat esimerkiksi viisiottelu, pankration ja asejuoksu. Asejuoksussa kilpailijat juoksivat hopliitin varusteissa.

Juoksijat vaasikuvassa. Kuva: Panathenaic amphora BM B137, Euphiletos-maalarin työpaja; valokuva Jastrow, Public domain, muokattu: pienennetty 
Asejuoksu: kypärä ja kilpi. Kuva: Athletes XVI- Hoplitodromoi, Egisto Sani, CC BY-SA 2.0, muokattu: pienennetty 
Pankration: paini ja nyrkkeily yhdessä. Kuva: Pankration, black-figure Panathenaic prize amphora, Kleophrades-maalarin työpaja, The Metropolitan Museum of Art, CC0 1.0, muokattu: pienennetty 
Kiekonheittäjä, antiikin patsaan roomalainen kopio. Kuva: Discobolus in National Roman Museum Palazzo Massimo alle Terme, Livioandronico2013, CC BY-SA 4.0, muokattu: pienennetty 9. Esine kertoo: kreikkalainen amfora
Kreikkalaiset koristelivat savivaaseja kuvilla tarinoista. Tässä Herakles painii leijonan kanssa. Runoilija Pindaroksen kertoman myytin mukaan Herakles perusti Olympian kisat.

Kuva: Terracotta amphora (jar), Attic black-figure, Group E, The Metropolitan Museum of Art, CC0 1.0, muokattu: pienennetty 10. Voittajan palkinto
Voittaja sai seppeleen, jonka oliivinoksat oli leikattu pyhästä puusta Altiksessa. Kotikaupunki juhli voittajaa, ja hänelle saatettiin pystyttää patsas.

Pronssinen nyrkkeilijän pää, löydetty Olympiasta (n. 330–320 eaa.). Kuva: Bronze Head of Boxer Satyros of Elis, Found at Olympia, c. 330-320 BC, Gary Todd, CC0 1.0, muokattu: pienennetty 11. Heraia: naisten juoksukilpailu
Olympian suuriin kisoihin osallistuivat vapaat kreikkalaiset miehet. Naisille pidettiin oma juoksukilpailu, Heraia, jumalatar Heran kunniaksi. Heran temppeli oli yksi Kreikan vanhimmista.

Heran temppelin pylväitä Olympiassa. Kuva: Restored ruins of the Temple of Hera, ancient Doric Greek temple at Olympia, Greece, Carole Raddato, CC BY-SA 2.0, muokattu: pienennetty 12. Pohtikaa pareittain
1. Miksi sodat keskeytettiin kisojen ajaksi?
2. Mitä eroa on antiikin kisoilla ja nykyisillä olympialaisilla?
3. Miksi voittajan kunnia oli muinaisille kreikkalaisille tärkeää?
Yhteenveto
Muinaiset olympialaiset pidettiin Olympiassa Zeuksen kunniaksi joka neljäs vuosi. Perinteisesti ensimmäiset kirjatut kisat ovat vuodelta 776 eaa. Kisojen ajaksi julistettiin pyhä rauha. Suuriin kisoihin osallistuivat vapaat kreikkalaiset miehet, ja voittaja sai oliiviseppeleen. Viimeisiksi tunnetuiksi kisoiksi mainitaan perinteisesti vuosi 393 jaa.
Usein kysytyt kysymykset
Missä muinaiset olympialaiset pidettiin?
Olympiassa Peloponnesoksella, Zeuksen kunniaksi.
Saivatko naiset kilpailla?
Olympian kisoissa kilpailivat vapaat kreikkalaiset miehet. Naiset eivät kilpailleet niissä urheilijoina, mutta Olympiassa pidettiin nuorten naisten oma juoksukilpailu, Hera-juhlat (Heraia).
Mikä oli voittajan palkinto?
Oliivinoksista tehty seppele.