Korkea vaalea kalliokukkula, jonka päällä on antiikin temppeli, ympärillä nykyaikaisen Ateenan kattoja ja vihreitä puita
Akropolis-kallio nykyisen Ateenan keskellä. Kallion päällä näkyy Parthenon-temppeli.. Kuva: The Acropolis of Athens on September 12, 2021, George E. Koronaios, CC BY-SA 4.0, muokattu: pienennetty

Ateena ja Sparta: antiikin Kreikan kaupunkivaltiot

Ateenan demokratia ja Spartan sotilasyhteiskunta kuvin, kartoin ja aikajanalla: opetus, diat ja kysymykset 4.–6. luokalle.

Antiikin Kreikassa Ateena ja Sparta olivat kaksi suurta kaupunkivaltiota, mutta niiden elämäntavat olivat hyvin erilaiset. Artikkeli sopii 4.–6. luokan historiaan, ja jokainen vaihe voidaan näyttää luokalle diana.

Lopuksi oppilas kertoo, mikä on kaupunkivaltio ja mitä demokratia tarkoitti Ateenassa. Hän tietää, miten sotilaskaupunki Sparta erosi Ateenasta ja milloin kaupungit taistelivat yhdessä ja milloin toisiaan vastaan.

Tärkeät käsitteet

kaupunkivaltio
Kaupunkivaltio on itsenäinen valtio, johon kuuluu kaupunki ja sen ympäröivä maaseutu. Antiikin Kreikassa kaupunkivaltioita kutsuttiin nimellä polis, ja tunnetuimpia olivat Ateena ja Sparta. Niitä oli myös esimerkiksi keskiajan Italiassa, ja nykyään Singapore on kaupunkivaltio.
Sparta
Sparta oli antiikin Kreikan kaupunkivaltio Peloponnesoksen niemimaalla. Sen yhteiskunta rakentui sotilaskoulutuksen varaan, ja pojat aloittivat harjoittelun noin seitsenvuotiaina. Maatöitä tekivät pääosin helootit, jotka eivät olleet vapaita.
demokratia
Kansanvalta. Ateenassa 500-luvun lopulla ennen ajanlaskun alkua syntyneessä demokratiassa kansalaiset päättivät yhteisistä asioista äänestämällä kansankokouksessa. Naiset, orjat ja muualta muuttaneet eivät kuitenkaan saaneet äänestää.
akropolis
Kaupungin korkein, linnoitettu kukkula, jolla olivat tärkeimmät temppelit. Ateenan Akropoliilla on Parthenonin temppeli, joka rakennettiin 400-luvulla ennen ajanlaskun alkua. Akropolis kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon.
agora
Kreikkalaisen kaupungin tori ja kokoontumispaikka. Siellä käytiin kauppaa, keskusteltiin politiikasta ja kuunneltiin filosofeja. Ateenan agoralla Sokrates keskusteli kaupunkilaisten kanssa.
hopliitti
Kreikkalainen jalkaväen sotilas, jolla oli pronssikypärä, iso pyöreä kilpi ja keihäs. Hopliitit taistelivat tiiviissä rivistössä, falangissa, jossa jokaisen kilpi suojasi myös vierustoveria. He olivat tavallisia kansalaisia, jotka hankkivat varusteensa itse.
teatteri
Kreikkalainen ulkoteatteri rakennettiin rinteeseen, ja katsojat istuivat kiviportailla puoliympyrässä. Näyttelijät esittivät tragedioita ja komedioita, ja kaikki näyttelijät olivat miehiä. Epidauroksen teatteri on kuuluisa hyvästä akustiikastaan.
metoikki
Metoikki oli antiikin Ateenassa asuva vapaa muukalainen, joka ei ollut kansalainen. Metoikit maksoivat erityistä veroa ja saattoivat toimia esimerkiksi kauppiaina ja käsityöläisinä, mutta he eivät saaneet osallistua kansankokoukseen eivätkä yleensä omistaa maata. Myös filosofi Aristoteles oli Ateenassa metoikki.

Liittyvät tehtävät

Tähän aiheeseen ei ole vielä tehtävää

Opettaja tai tekijä: tee ensimmäinen tehtävä Puro Editorilla ja valitse aiheeksi Antiikin Kreikka. Se ilmestyy tähän heti, kun se on julkaistu.

Tee ensimmäinen tehtävä tähän aiheeseen

  1. 1. Mitä tiedät Ateenasta ja Spartasta?

    Missä kaupungissa kansa päätti asioista äänestämällä?
    Missä kaupungissa pojat koulutettiin sotilaiksi?
    Kuka sai äänestää antiikin Ateenassa?
    Taistelivatko Ateena ja Sparta aina toisiaan vastaan?

  2. 2. Monta kaupunkia, ei yhtä valtiota

    Antiikin Kreikassa ei ollut yhtä valtiota. Jokainen kaupunki ympäristöineen oli oma kaupunkivaltionsa eli polis, jolla oli omat lait ja sotilaat. Vuoret ja meri erottivat kaupungit toisistaan. Ateena ja Sparta olivat tunnetuimmat.

    Kreikan reliefikartta: Attika, Peloponnesos ja Egeanmeren saaret sinisellä merellä
    Nykyaikainen kartta Kreikasta. Ateena oli Attikan niemimaalla ja Sparta Peloponnesoksella. Vuoret ja meri erottivat kaupunkivaltioita toisistaan.. Kuva: Greece relief location map, Lencer / deriva, CC BY-SA 3.0, muokattu: pienennetty
  3. 3. Ateena: kansanvalta, koulu ja teatteri

    Demokratia tarkoittaa kansanvaltaa. Ateenassa vapaat aikuiset miehet päättivät asioista kansankokouksessa. Naiset, orjat ja ulkomaalaiset (metoikit) eivät saaneet äänestää. Pojat kävivät koulua, ja kaupungissa esitettiin näytelmiä teatterissa.

    Pyöreä tummapintainen saviastian pohja, johon on raaputettu kreikkalaisin kirjaimin Themistokleen nimi; poikki kulkee halkeama
    Ostrakon eli saviastian sirpale, johon on raaputettu Themistokleen nimi (480-luku eaa.). Sirpaleilla äänestettiin siitä, kenet kaupungista karkotettaisiin.. Kuva: Ostracon with the name of Themistocles, Marsyas, CC BY 4.0, muokattu: pienennetty
    Musta ja oranssi kreikkalainen juomamalja, jonka reunalla on kuvia: opettaja istuu tuolissa kirjakäärö sylissä, oppilaat soittavat lyyraa
    Maljan kuvissa poika oppii soittamaan ja kirjoittamaan (noin 480 eaa.). Koulua kävivät ateenalaiset pojat, ei yleensä tytöt.. Kuva: Attic Red-figure Ceramic Kylix, by Douris, depicting School for Privileged Pupils, c. 480 BC, Gary Todd, CC0, muokattu: pienennetty
    Antiikin teatterin rauniot rinteessä: kaareva istuinrivistö ja pyöreä tasanne edessä, taustalla nykyaikaisen Ateenan kattoja
    Dionysoksen teatterin rauniot Akropoliksen rinteellä Ateenassa. Näytelmiä esitettiin täällä jo antiikissa, mutta nykyiset kiviistuimet ovat myöhempää aikaa.. Kuva: Lascar Theatre of Dionysus (4517764326), Jorge Láscar, CC BY 2.0, muokattu: pienennetty
  4. 4. Akropolis ja agora

    Ateenan korkealla kalliolla, Akropoliksella, oli temppeleitä. Suurin oli Parthenon, joka rakennettiin kaupungin suojelijalle Athenelle. Kallion juurella oli agora, tori ja kaupungin kokoontumispaikka.

    Antiikin marmoritemppeli kulmasta kuvattuna: rivi uurrettuja pylväitä, niiden päällä kivipalkisto ja kolmiomainen päätykolmio sinistä taivasta vasten
    Parthenon Akropoliksella. Temppeli valmistui yli 2 400 vuotta sitten.. Kuva: Parthenon east side Acropolis Athens, Greece, Jebulon, CC0, muokattu: pienennetty
  5. 5. Sparta: sotilaiden kaupunki

    Sparta oli sotilaiden kaupunkivaltio. Pojat lähtivät 7-vuotiaina koulutukseen, jossa he oppivat taistelemaan sekä kestämään nälkää ja kylmää. Maata viljelivät heloitit, jotka eivät olleet vapaita. Spartalaisen hopliitin kuului taistella rinta rinnan toisten kanssa.

    Valkoinen marmoripatsaan ylävartalo: sotilas kypärässä, jonka päällä on iso kaareva harja, kasvoilla poskisuojus ja rinnassa panssari
    Hopliitin patsas (noin 480 eaa.), gipsijäljennös. Alkuperäinen on Spartan arkeologisessa museossa. Patsasta kutsutaan Leonidakseksi, mutta varmaa se ei ole.. Kuva: Leonidas Statue 01, Pimpinellus, CC BY-SA 4.0, muokattu: pienennetty
  6. 6. Yhdessä ja toisiaan vastaan

    Ateena ja Sparta eivät aina riidelleet. Persian sotien aikana ne taistelivat samalla puolella. Myöhemmin ne olivat vastakkain Peloponnesoksen sodassa. Vuosiluvut ovat perinteisesti käytettyjä.

    Kallioinen rinne, jossa on porrasmainen kivinen koroke, edessä leveä hiekkainen tasanne ja taustalla puita
    Puhujankoroke Pnyx-kukkulalla, jossa Ateenan kansankokous kokoontui. Kivirakenteet ovat eri aikakausilta.. Kuva: Bema, Pnyx, GeorgeKokkos, CC BY-SA 4.0, muokattu: pienennetty
    Pitkä marmoritemppeli, jonka sivuilla on pylväsrivi, kuvattuna ylhäältä vihreiden puiden ympäröimänä
    Hefaistoksen temppeli agoran laidalla, kuvattu Akropolis-kalliolta. Se on yksi parhaiten säilyneistä antiikin temppeleistä.. Kuva: Temple of Hephaestos ancient Agora from Acropolis Athens, Jebulon, CC0, muokattu: pienennetty
    1. n. 508 eaa. Kleisthenes uudistaa Ateenan: demokratia syntyy
    2. 490 eaa. Ateenalaiset voittavat persialaiset Marathonin taistelussa
    3. 480 eaa. Persiaa vastaan: Termopylai (Sparta), Salamis (Ateena)
    4. n. 447 eaa. Parthenonin ja Hefaistoksen temppelin rakentaminen
    5. 431 eaa. Peloponnesoksen sota alkaa: Ateena vastaan Sparta
    6. 404 eaa. Sparta voittaa sodan, ja Ateena antautuu
  7. 7. Pohtikaa pareittain

    Miksi Kreikassa oli monta kaupunkivaltiota eikä yhtä valtiota?
    Miksi Ateenan demokratiaa ei voi sanoa kaikkien vallaksi?
    Miten ateenalaisen ja spartalaisen pojan elämä erosi toisistaan?
    Milloin Ateena ja Sparta taistelivat samalla puolella ja milloin vastakkain?

Yhteenveto

Antiikin Kreikka koostui monesta kaupunkivaltiosta. Ateenassa vapaat aikuiset miehet päättivät asioista kansankokouksessa, mutta naiset, orjat ja ulkomaalaiset eivät saaneet äänestää. Demokratia ja teatteri ovat peräisin Ateenasta. Sparta oli sotilaiden kaupunki, jossa pojat koulutettiin sotilaiksi ja heloitit viljelivät maata. Persian sotien aikana kaupungit taistelivat yhdessä, ja Peloponnesoksen sodassa Sparta voitti Ateenan.

Usein kysytyt kysymykset

Saivatko kaikki ateenalaiset äänestää?

Eivät. Äänestää saivat vapaat aikuiset miehet, jotka olivat ateenalaisia. Naiset, orjat ja ulkomaalaiset eli metoikit eivät saaneet äänestää. Siksi Ateenan demokratia ei ollut kaikkien valtaa.

Mitä meillä on vielä tänään Ateenasta?

Sana ja ajatus demokratiasta tulevat Ateenasta. Myös teatteri on peräisin antiikin Kreikasta: näytelmiä esitettiin Ateenassa Dionysoksen teatterissa. Ateenassa eli myös filosofeja, jotka pohtivat, miten ihmisten pitäisi elää.

Taistelivatko Ateena ja Sparta aina toisiaan vastaan?

Eivät. Persian sotien aikana ne taistelivat samalla puolella, Sparta maalla ja Ateena merellä. Peloponnesoksen sodassa vuosina 431–404 eaa. ne olivat vastakkain, ja Sparta voitti.

Liittyvä sisältö

Kokeile tehtäviä