Sumuinen satama aamulla: harmaansinistä sumua, pieni oranssinpunainen aurinko ja sen oranssi heijastus vedessä, etualalla pieni soutuvene ja kauempana laivojen mastoja
Claude Monet: Vaikutelma, auringonnousu (1872), näkymä Le Havren satamaan. Pieni oranssi aurinko erottuu sinisestä sumusta, koska oranssi ja sininen ovat vastavärejä.. Kuva: Impression, soleil levant (1872), Claude Monet, Public domain, muokattu: pienennetty

Impressionismi: Monet, Renoir ja valon maalaaminen

Mitä impressionismi on? Monetin, Renoirin ja Morisot'n maalauksista näet valon, nopeat vedot ja värit. Opetus, diat ja tehtävät koko alakouluun.

Impressionismi on Pariisissa 1870-luvulla syntynyt maalaustyyli, jossa taiteilija maalaa nopeilla vedoilla sen, miltä valo ja väri näyttävät juuri nyt. Artikkeli sopii koko alakouluun: asiat selitetään ensin yksinkertaisesti, ja kohdat ”Tutki lisää” tarjoavat vanhemmille oppilaille lisäsisältöä. Jokainen vaihe voidaan näyttää luokalle diana.

Lopuksi oppilas tuntee sanat impressionismi, siveltimenveto ja vastaväri, tietää, miksi Monet maalasi saman paikan monta kertaa, ja osaa kokeilla maalaamista väripilkuilla.

Tärkeät käsitteet

taiteilija
Ihminen, joka työkseen tekee maalauksia, veistoksia tai muuta taidetta.
kamera
Laite, jolla otetaan valokuvia ja kuvataan videoita.
sivellin
Varsi, jonka päässä on pehmeät karvat maalaamista varten.
valo
Säteilyä, jonka avulla näemme. Aurinko on tärkein valonlähde.
varjo
Tumma alue, joka syntyy, kun esine estää valon kulun.
aamu
Päivän alku, jolloin herätään ja syödään ensimmäinen ateria.
punainen
Väri, joka on kuin mansikka tai paloauto.
vihreä
Väri, joka on kuin ruoho ja puiden lehdet kesällä.

Liittyvät tehtävät

Tähän aiheeseen ei ole vielä tehtävää

Opettaja tai tekijä: tee ensimmäinen tehtävä Puro Editorilla ja valitse aiheeksi Taiteilijat ja taidehistoria. Se ilmestyy tähän heti, kun se on julkaistu.

Tee ensimmäinen tehtävä tähän aiheeseen

  1. 1. Valmis vai ei?

    Katso kuvaa. Mitä näet?
    Näetkö siveltimen vedot?
    Onko kuva mielestäsi valmis?
    Mitä taiteilija on halunnut näyttää?

  2. 2. Miksi impressionismi syntyi Pariisissa?

    1860-luvulla Pariisin virallinen salonki päätti, mikä oli hyvää taidetta: tarkkoja, sileitä kuvia. Sitten tulivat kamera ja maaliputki, ja moni halusi maalata väriä ja valoa.

    Vanha mustavalkoinen valokuva Pariisin leveästä kadusta, jonka varrella on puita ja kerrostaloja; katu on lähes tyhjä
    Louis Daguerre: Boulevard du Temple Pariisissa (1838). Pitkän valotuksen aikana liikkuvat ihmiset ja vaunut eivät jääneet kuvaan.. Kuva: Boulevard du Temple (1838), Louis Daguerre, Public domain, muokattu: pienennetty
    Maalaus ratsuväestä laukkaamassa vihreän ruohikon yli, kauempana kenraalit hevosten selässä ja pilvinen taivas; kaikki pienetkin yksityiskohdat on maalattu tarkasti
    Ernest Meissonier: Friedland, 1807 (valmistui 1875). Virallinen salonki piti tällaisista tarkoista ja sileiksi viimeistellyistä kuvista.. Kuva: 1807, Friedland, Jean-Louis-Ernest Meissonier, CC0, muokattu: pienennetty
    Vanha mustavalkoinen valokuva nelikerroksisesta talosta, jonka katolla on lasiseinäinen valokuvaamo ja julkisivussa isolla käsin kirjoitettu nimi Nadar; kadulla hevosvaunuja
    Valokuvaaja Nadarin studio osoitteessa 35, boulevard des Capucines (1860). Taiteilijoiden ensimmäinen oma näyttely pidettiin vuonna 1874 näissä tiloissa, kun Nadar oli muuttanut pois.. Kuva: Atelier Nadar, 35 boulevard des Capucines (1860), Nadar, Public domain, muokattu: pienennetty
    1. 1839 Valokuvaus keksitään
    2. 1841 Maaliputki keksitään
    3. 1860-luku Salonki palkitsee sileitä maalauksia
    4. 1874 Ensimmäinen näyttely; nimi syntyy
    5. 1886 Kahdeksas ja viimeinen yhteinen näyttely
  3. 3. Nopeat vedot ja värit viivojen sijaan

    Impressionistit maalasivat nopeilla vedoilla. He eivät piirtäneet tarkkoja viivoja. Unikko, hattu ja pilvi ovat pieniä väritahroja. Läheltä kuva hajoaa vedoiksi, mutta kauempaa se on pelto kesäpäivänä.

    Maalaus kukkulan rinteestä, jolla on kymmeniä punaisia unikoita vihreässä ja harmaassa niityssä; oikealla nainen sinisen päivänvarjon kanssa ja lapsi, taustalla puita ja pilvistä taivasta
    Claude Monet: Unikkopelto Argenteuilin lähellä (1873). Jokainen unikko on yksi lyhyt punainen veto.. Kuva: Wild Poppies near Argenteuil (1873), Claude Monet, Public domain, muokattu: pienennetty
  4. 4. Sama paikka, eri valo

    Valo muuttuu aamusta iltaan ja säästä toiseen, ja samalla värit muuttuvat. Monet maalasi pellon kuhilaat ja Rouenin katedraalin monta kertaa. Jokainen kuva on yksi hetki eri valossa.

    Maalaus kahdesta suuresta heinä- tai viljakasasta kesäpäivän valossa: vaaleanpunaista, keltaista ja sinistä, taustalla vaaleansininen kukkulamaisema
    Claude Monet: Kuhilaat, kesän loppu (1890–1891). Lämmin kesävalo, vaaleat värit ja violetit varjot.. Kuva: Haystacks, end of Summer (1890–1891), Claude Monet, Public domain, muokattu: pienennetty
    Maalaus kahdesta kuhilaasta lumisella pellolla; taivas ja lumi ovat vaaleanpunaisia ja keltaisia, varjot sinisiä
    Claude Monet: Kuhilaat, lumi, aamu (1891). Sama aihe talvella: aamuvalo värjää lumen vaaleanpunaiseksi ja varjot siniseksi.. Kuva: Wheatstacks, Snow Effect, Morning (1891), Claude Monet, Public domain, muokattu: pienennetty
    Pystysuora maalaus goottilaisen katedraalin julkisivusta kirkkaassa päivänvalossa: vaaleaa, sinistä ja kellertävää, ylhäällä sininen taivas
    Claude Monet: Rouenin katedraalin pääovi, auringonvalo (1894). Kivi näyttää vaalealta ja sinertävältä.. Kuva: Rouen Cathedral: The Portal (Sunlight) (1894), Claude Monet, CC0, muokattu: pienennetty
    Pystysuora maalaus katedraalin julkisivusta iltavalossa: kivi hehkuu oranssina ja keltaisena, alaosa on sinistä ja violettia varjoa
    Claude Monet: Rouenin katedraalin julkisivu, iltaaurinko (1892–1894). Sama kirkko hehkuu nyt oranssina.. Kuva: Rouen Cathedral, Facade (Sunset) (1892–1894), Claude Monet, Public domain, muokattu: pienennetty
  5. 5. Valolaikut ja siniset varjot

    Renoir maalasi ihmisiä tanssimassa puutarhassa. Aurinko paistaa lehtien läpi ja tekee kuvaan vaaleita laikkuja. Varjot eivät ole mustia vaan sinisiä. Vierekkäiset värit sekoittuvat silmässä: kauempaa katsoen ne näyttävät yhdeltä sävyltä.

    Maalaus puutarhatanssista: pareja tanssii vasemmalla, oikealla ihmisiä istuu pöydän ääressä; aurinko paistaa lehvistön läpi ja tekee vaaleita laikkuja, ja varjot ovat sinisiä
    Pierre-Auguste Renoir: Tanssi Moulin de la Galettessa (1876). Pariisilaiset tanssivat ulkona Montmartren kukkulalla.. Kuva: Bal du moulin de la Galette (1876), Pierre-Auguste Renoir, Public domain, muokattu: pienennetty
  6. 6. Arkea eikä sankareita

    Aiemmin maalattiin usein jumalia, kuninkaita ja sotia. Impressionistit maalasivat arkea: vauvan kehto, tanssitunti, kaupungin katu yöllä. Berthe Morisot oli mukana ensimmäisessä näyttelyssä vuonna 1874.

    Maalaus nuoresta naisesta, joka katsoo nukkuvaa vauvaa kehdossa; vaaleita valkoisia ja harmaita harsoverhoja
    Berthe Morisot: Kehto (1872). Äiti katsoo nukkuvaa vauvaa. Valkoinen verho on maalattu vaaleilla vedoilla.. Kuva: Le berceau (The Cradle) (1872), Berthe Morisot, Public domain, muokattu: pienennetty
    Maalaus Pariisin kadusta yöllä: tummansininen taivas, kadun molemmin puolin rakennuksia, joiden ikkunat ja katulyhdyt loistavat keltaisina ja oransseina täplinä
    Camille Pissarro: Boulevard Montmartre yöllä (1897). Kaupungin valot ovat keltaisia ja oransseja vetoja sinisessä.. Kuva: The Boulevard Montmartre at Night (1897), Camille Pissarro, Public domain, muokattu: pienennetty
    Maalaus tanssisalista: valkoisiin tyllihameisiin pukeutuneita nuoria tanssijoita, vasemmalla viulisti ja suuri peili, lattia vaaleanruskea
    Edgar Degas: Tanssitunti (n. 1870). Tanssijat harjoittelevat. Degas maalasi usein sisällä.. Kuva: The Dancing Class (c. 1870), Edgar Degas, CC0, muokattu: pienennetty
  7. 7. Kokeile itse ja pohdi

    Valitse esine ikkunan vierestä. Maalaa se aamulla ja iltapäivällä: miten värit muuttuvat?
    Tee kuva pienillä väripilkuilla ja vedoilla. Älä piirrä ääriviivoja.
    Mene kauemmas ja katso kuvaa: mitä silmä sekoittaa?
    Miksi taiteilijat lähtivät maalaamaan ulos?
    Miksi Monetin ”Vaikutelma” ei ole keskeneräinen, vaikka kriitikko sanoi niin?

Yhteenveto

Impressionismi syntyi Pariisissa 1870-luvulla. Taiteilijat maalasivat nopeilla vedoilla ja puhtailla väreillä sen, miltä valo näytti juuri sillä hetkellä. Kamera ja maaliputki muuttivat taiteilijan työtä, ja moni maalasi ulkona. Monet maalasi saman paikan eri valoissa. Renoir, Morisot, Pissarro ja Degas maalasivat arkea. Varjot olivat usein värillisiä, ja vierekkäiset värit sekoittuvat silmässä.

Usein kysytyt kysymykset

Mitä sana impressionismi tarkoittaa?

Sana tulee ranskan sanasta impression, joka tarkoittaa vaikutelmaa. Kriitikko käytti sanaa pilkkana vuonna 1874, kun hän kirjoitti Monetin maalauksesta ”Vaikutelma, auringonnousu”. Taiteilijat alkoivat itse käyttää nimeä.

Ketkä olivat tunnetuimmat impressionistit?

Claude Monet, Pierre-Auguste Renoir, Camille Pissarro, Berthe Morisot ja Alfred Sisley. Edgar Degas oli mukana samoissa näyttelyissä, vaikka hän maalasi eri tavalla ja yleensä sisällä.

Miten impressionistista maalaamista voi kokeilla luokassa?

Tarvitset paperin, vesivärit tai peitevärit ja leveän siveltimen. Maalaa pienillä vedoilla äläkä piirrä ääriviivoja. Laita vastavärit vierekkäin ja katso kuvaa kauempaa. Kokeile samaa esinettä kahdessa valossa, esimerkiksi aamulla ja iltapäivällä.

Liittyvä sisältö

Kokeile tehtäviä