Machu Picchun kiviset rauniot vuoren harjanteella, ympärillä paksu sumu ja kaksi jyrkkää vuorta
Machu Picchu Perun Andeilla, noin 2 400 metrin korkeudessa. Se rakennettiin 1400-luvulla. Kuvassa vuorten ympärillä on sumua.. Kuva: Misty Machu Picchu (Unsplash), John Kutcher, CC0, muokattu: pienennetty

Inkat: Machu Picchu, tiet ja solmuköydet

Inkojen valtakunta, Machu Picchu, terassit, tiet ja solmukirjoitus kuvin ja kartoin. Diat ja pohdintakysymykset 4.–6. luokalle.

Inkojen korkeakulttuuri kukoisti Andien vuoristossa 1400- ja 1500-luvuilla. Inkojen tiet, terassit ja kivimuurit ovat yhä nähtävissä. Inkat eivät ole mayoja: mayat asuivat Keski-Amerikassa, inkat Etelä-Amerikan Andeilla. Artikkeli sopii 4.–6. luokan historiaan, ja jokainen vaihe voidaan näyttää luokalle diana.

Lopuksi oppilas näyttää kartalta, missä inkat asuivat, ja kertoo, miten he viljelivät vuorilla ja lähettivät viestejä. Hän tietää, mikä on quipu ja miksi Machu Picchua ei voi sanoa kadonneeksi kaupungiksi. Hän tuntee sanat hallitsija, pääkaupunki, peruna, maissi, silta ja solmukirjoitus.

Tärkeät käsitteet

korkeakulttuuri
Korkeakulttuurilla tarkoitetaan yhteiskuntaa, jossa on kaupunkeja, järjestynyt hallinto, ammatteihin erikoistuneita ihmisiä ja usein kirjoitustaito. Ensimmäiset korkeakulttuurit syntyivät yli 5000 vuotta sitten Mesopotamiaan ja Egyptiin. Sana ei tarkoita, että muut kulttuurit olisivat huonompia.
hallitsija
Hallitsija on henkilö, jolla on ylin valta valtiossa, esimerkiksi kuningas, keisari tai sulttaani. Valta on usein periytynyt suvussa, mutta sen on voinut saada myös valinnalla tai väkivalloin. Nykyisissä kuningaskunnissa hallitsijan valtaa on usein rajoitettu perustuslailla.
pääkaupunki
Valtion tärkein kaupunki, jossa hallitus toimii. Suomen pääkaupunki on Helsinki.
kartta
Kuva maasta ylhäältä päin. Kartasta näkee, missä paikat ovat.
peruna
Peruna on maan alla kasvava mukula ja tärkeä ruoka-aine. Se tuotiin Eurooppaan Etelä-Amerikasta.
maissi
Korkea kasvi, jonka tähkässä on keltaisia jyviä.
silta
Rakennelma, jota pitkin pääsee joen tai tien yli.
solmukirjoitus
Solmukirjoitus eli quipu on Andeilla käytetty muistiinpanotapa, jossa tietoa merkittiin solmuilla naruihin. Inkat pitivät sen avulla kirjaa esimerkiksi veroista ja väestöstä. Tutkijat eivät vieläkään tiedä varmasti, tallennettiinko naruihin myös kieltä.
  1. 1. Mitä tiedät inkoista?

    Missä inkat asuivat?
    Miten vuorilla voi viljellä?
    Miten viestit kulkivat ilman puhelimia?
    Mikä Machu Picchu on?

  2. 2. Missä ja milloin inkat asuivat?

    Inkat asuivat Andien vuoristossa Etelä-Amerikassa. Heidän valtakuntansa kasvoi pääkaupungista Cuscosta 1400-luvun puolivälistä alkaen. Se oli Amerikan suurin valtio ennen eurooppalaisten tuloa. Hallitsijaa kutsuttiin nimellä Sapa Inca. Valtakunnan nimi oli Tawantinsuyu, ”neljän osan maa”.

    Kartta Etelä-Amerikan länsiosasta: värilliset alueet näyttävät, miten inkojen valtakunta kasvoi Cuscon ympäriltä pohjoiseen ja etelään
    Inkojen valtakunnan kasvu noin vuosina 1438–1527. Kartan nimet ovat ranskaksi: Cuzco on Cusco, Lac Titicaca Titicaca-järvi ja Chili Chile.. Kuva: Inca-expansion fr, Zenyu (ranskankielinen käännös: Sting), Public domain, muokattu: pienennetty
  3. 3. Pellot portaina vuoren rinteessä

    Jyrkässä rinteessä on vaikea viljellä, joten inkat rakensivat rinteisiin kivimuurien tukemia terasseja. Niillä kasvoi maissia ja perunaa. Laamat kantoivat kuormia ja antoivat villaa. Villaa saatiin myös alpakoilta.

    Jyrkän vuoren rinteessä on monta riviä kivimuurien tukemia, porrasmaisia peltoterasseja, alhaalla laaksossa on kylä
    Inkojen rakentamia peltoterasseja Pisacin lähellä Perun Andeilla. Kivimuurit pitävät maan paikallaan rinteessä.. Kuva: Terrace farming in the Ande mountains Pisac Peru, James Santangelo, CC0, muokattu: pienennetty
  4. 4. Tiet, juoksijat ja solmuköydet

    Inkojen tieverkko Qhapaq Ñan oli yli 30 000 kilometriä pitkä. Teillä kuljettiin jalan ja laamojen kanssa. Viestit kulkivat juoksijoilta toisille: kukin juoksi osan matkasta ja antoi viestin seuraavalle. Rotkojen yli rakennettiin ruohosta punottuja riippusiltoja. Inkat pitivät kirjaa solmukirjoituksella eli quipulla: naruihin solmittiin solmuja.

    Sumuinen vuoristopolku, jonka pinta on kiveä: isot ja pienet kivet on sovitettu tiiviisti yhteen, vieressä on ruohoa ja pensaita
    Kivetty osa Inkapolkua, joka johtaa Machu Picchuun. Polku on inkojen rakentamaa tietä.. Kuva: Part of the Inca Trail, Mx._Granger, CC0, muokattu: pienennetty
    Ruohosta punottu riippusilta ylittää kallioisen rotkon, sillalla kävelee ihmisiä ja alhaalla näkyy vihreää vettä
    Q'eswachaka-riippusilta Perun Andeilla. Se on punottu ruohosta, ja lähikylien asukkaat rakentavat sen uudelleen joka vuosi.. Kuva: Puente Qeswachaka, Ricardo Chirinos Portocarrero, CC0, muokattu: pienennetty
    Ruskeankeltainen päänaru, josta riippuu kymmeniä ohuita narua, joissa on solmuja
    Quipu eli solmukirjoitus Dallasin taidemuseossa Yhdysvalloissa. Pitkästä päänarusta riippuu monta ohutta narua, joissa on solmuja. Museo ajoittaa sen vuosiin 1476–1534. Tutkijat eivät vieläkään tiedä varmasti, tallennettiinko naruihin myös kieltä.. Kuva: Fragmentary quipu (khipu), a main cord with top, subsidiary, & tertiary cords, Inca, Peru, Late Horizon, 1476-1534 AD, cotton, plant & camelid fiber, indigo & red dye - Dallas Museum of Art - DSC04704, Daderot, Public domain, muokattu: pienennetty
  5. 5. Machu Picchu vuoren harjalla

    Machu Picchu rakennettiin noin vuonna 1450, luultavasti hallitsijan kartanoksi. Muurien kivet on hakattu niin tarkasti, että ne sopivat yhteen ilman laastia. Paikka ei ollut kadonnut, sillä paikalliset tunsivat sen. Yhdysvaltalainen Hiram Bingham teki sen tunnetuksi maailmalla vuonna 1911.

    Machu Picchun kiviset rauniot vuoren rinteellä, edessä vihreä aukio ja terasseja, takana jyrkkä vuori ja pilviä sinisellä taivaalla
    Machu Picchu Perun Andeilla. Paikka on Unescon maailmanperintökohde. Kaupungin takana kohoaa jyrkkä Huayna Picchu -vuori.. Kuva: Machu Picchu Through Clouds (Unsplash), Scott Umstattd, CC0, muokattu: pienennetty
  6. 6. Valtakunnan loppu ja inkojen perintö

    Espanjalaiset saapuivat 1532. Tauti ja sisällissota olivat heikentäneet valtakuntaa jo ennen sitä.

    Valtavista, tiiviisti toisiinsa sovitetuista kivilohkareista tehty muuri ja sen takana ruohoinen rinne ja sininen taivas
    Sacsayhuamánin muurit Cuscon kaupungin yläpuolella. Valtavat kivet on sovitettu yhteen ilman laastia.. Kuva: Walls at Sacsayhuaman, Bcasterline (englanninkielinen Wikipedia), Public domain, muokattu: pienennetty
    Torikojun astioissa on kasoittain erivärisiä ja -kokoisia perunoita, ja nainen valitsee perunoita; hintalaput ovat espanjaksi
    Perunoita torilla Huancayossa Perun Andeilla. Peruna on kotoisin Andeilta, ja siellä on yhä tuhansia lajikkeita. Hintalaput ovat espanjaksi.. Kuva: Mercado Modelo de Huancayo Peru- Solanum tuberosum varieties V, Thayne Tuason, CC BY 4.0, muokattu: pienennetty
    1. n. 1438 Cusco alkaa laajentaa valtakuntaa
    2. n. 1450 Machu Picchu rakennetaan
    3. 1532–1533 Espanjalaiset valtaavat valtakunnan
    4. 1911 Machu Picchu tunnetuksi maailmalla
    5. Nykyään Perintö elää: ketšua ja peruna
  7. 7. Pohtikaa pareittain

    Miksi inkat rakensivat terasseja vuorille?
    Miksi valtakunta tarvitsi teitä ja juoksijoita?
    Miksi Machu Picchua ei voi sanoa kadonneeksi kaupungiksi?
    Mitä solmukirjoitus kertoo ja mitä siitä ei vielä tiedetä?

Yhteenveto

Inkat asuivat Andien vuoristossa, ja heidän valtakuntansa kasvoi Cuscosta 1400-luvun puolivälistä alkaen. Rinteille rakennettiin terasseja, joilla kasvatettiin perunaa ja maissia. Tiet, juoksijat ja riippusillat yhdistivät valtakunnan. Quipu eli solmukirjoitus auttoi pitämään kirjaa. Machu Picchu rakennettiin noin vuonna 1450. Espanjalaiset valtasivat valtakunnan vuosina 1532–1533, mutta inkojen jälkeläiset elävät yhä Andeilla ja puhuvat ketšuaa.

Usein kysytyt kysymykset

Mitä inkat söivät?

Tärkeimpiä ruokia olivat peruna, maissi ja kvinoa. Lihaa saatiin laamoista ja marsuista. Perunoita pakastettiin yöpakkasella ja kuivattiin auringossa, jolloin ne säilyivät pitkään. Osa inkojen terasseista on yhä viljelyssä.

Puhutaanko inkojen kieltä vielä?

Kyllä. Valtakunnan yhteinen hallintokieli oli ketšua. Nykyään ketšuaa puhuu miljoonia ihmisiä Perussa, Boliviassa, Ecuadorissa ja muualla Andeilla.

Miksi monet inkojen muurit ovat kestäneet maanjäristyksiä?

Moni inkojen muuri on kestänyt maanjäristyksiä satoja vuosia. Tutkijoiden mukaan siihen auttavat tiukka kivien sovitus ja hieman sisäänpäin kallistuvat seinät.

Liittyvä sisältö

Kaikki aiheen videot (8)

Kokeile tehtäviä

Opetitteko tämän aiheen? Tee luokallesi tehtävä samasta aiheesta.

Tee tehtävä