
Kivikausi: opetus, diat ja kysymykset
Mitä on esihistoria? Metsästäjät, työkalut, tuli, luolamaalaukset, maanviljelyn alku ja kivikausi Suomessa kuvin 4.–6. luokalle.
Kivikausi on ihmiskunnan historian pisin aika, ja siitä tiedämme arkeologien löytöjen ansiosta. Artikkeli sopii 4.–6. luokan ympäristöopin historiaan, ja jokainen vaihe voidaan näyttää luokalle diana.
Lopuksi oppilas kertoo, mitä esihistoria on, miten kivikauden ihmiset elivät ja mitä muuttui, kun maanviljely alkoi. Hän tietää myös, mistä me tiedämme kivikaudesta.
Tärkeät käsitteet
- esihistoria
Esihistoria on aika ennen kirjallisia lähteitä, joten siitä saadaan tietoa etenkin arkeologisista löydöistä. Se päättyi eri aikoina eri puolilla maailmaa. Suomessa esihistoria päättyi vasta keskiajalla, paljon myöhemmin kuin esimerkiksi Egyptissä.- kivikausi
Kivikausi on ihmiskunnan historian pisin kausi, jolloin työkalut tehtiin pääosin kivestä, luusta ja puusta. Se alkoi yli kaksi miljoonaa vuotta sitten, ja suurimman osan ajasta ihmiset elivät metsästyksestä, kalastuksesta ja keräilystä. Suomeen ihmisiä muutti jääkauden jälkeen noin 11 000 vuotta sitten.- arkeologi
Tutkija, joka kaivaa maasta vanhoja esineitä ja jäänteitä ja selvittää niiden avulla menneisyyttä. Arkeologi kaivaa varovasti lastalla ja siveltimellä ja kirjaa jokaisen löydön paikan tarkasti. Kivikaudesta tiedämme lähes kaiken arkeologien ansiosta, koska kirjoitusta ei vielä ollut.- metsästäjä-keräilijä
Ihminen, joka sai ruokansa metsästämällä, kalastamalla ja keräämällä kasveja. Metsästäjä-keräilijät muuttivat paikasta toiseen vuodenaikojen ja ruoan mukaan. Suomen ensimmäiset asukkaat tulivat tänne jääkauden jälkeen noin 11 000 vuotta sitten.- luolamaalaus
Kivikauden ihmisten luolan seinään maalaama kuva, usein eläimestä kuten hevosesta, biisonista tai peurasta. Värit tehtiin maan mineraaleista ja hiilestä. Ranskan Lascaux'n luolamaalaukset ovat noin 17 000 vuotta vanhoja.- maanviljely
Ruoan kasvattamista pellolla ja kotieläinten pitämistä. Maanviljely alkoi Lähi-idässä yli 11 000 vuotta sitten, ja Suomeen se levisi vähitellen kivikauden lopulla. Kun ihmiset alkoivat viljellä, he asettuivat asumaan yhteen paikkaan.- kampakeramiikka
Kivikautinen saviastia, jonka pintaan painettiin kuvioita kampamaisella työkalulla. Kampakeramiikkaa tehtiin Suomessa kivikaudella noin 6 000 vuotta sitten. Astioiden palojen avulla arkeologit voivat ajoittaa asuinpaikkoja.- kalliomaalaus
Punamullalla kallion pintaan maalattu kivikautinen kuva. Kuvissa on hirviä, ihmishahmoja, veneitä ja käden jälkiä. Suomesta niitä tunnetaan yli sata, useimmiten järvien rantakallioilta, kuten Astuvansalmesta Mikkelin Ristiinassa.
Liittyvät tehtävät
Tähän aiheeseen ei ole vielä tehtävää
Opettaja tai tekijä: tee ensimmäinen tehtävä Puro Editorilla ja valitse aiheeksi Esihistoria ja kivikausi. Se ilmestyy tähän heti, kun se on julkaistu.
1. Mitä tiedät kivikaudesta?
Mistä tiedämme ihmisistä, jotka eivät osanneet kirjoittaa?
Millä työkaluilla kivikauden ihmiset tekivät työtä?
Mistä he saivat ruokansa?
Miksi he maalasivat eläimiä luolien seinille?2. Esihistoria ja kivikausi
Esihistoria on aikaa ennen kirjoitusta. Siitä tiedämme sen, minkä arkeologit ovat löytäneet maasta. Kivikausi on esihistorian pisin aika, jolloin työkalut tehtiin kivestä, luusta ja puusta. Vuodet ovat noin-lukuja.

Kämmenkirves, piikivestä veistetty työkalu Ranskasta. Kuva: Biface de St Acheul MHNT, Didier Descouens, CC BY-SA 4.0, muokattu: pienennetty 
Skara Brae Skotlannissa, kivikauden kylän rauniot. Kuva: Skara Brae (village) - geograph.org.uk - 7270663, Carroll Pierce, CC BY-SA 2.0, muokattu: pienennetty - yli 2 milj. vuotta sitten Ihmiset alkavat tehdä työkaluja kivestä
- noin 300 000 vuotta sitten Nykyihmisen laji, Homo sapiens, syntyy Afrikassa
- yli 11 000 vuotta sitten Maanviljely alkaa Lähi-idässä
- noin 11 000 vuotta sitten Ensimmäiset ihmiset tulevat Suomeen jääkauden jälkeen
- noin 5000 vuotta sitten Lähi-idässä keksitään kirjoitus. Skotlannissa asutaan yhä kivikauden kylässä.
3. Metsästäjät ja keräilijät
Kivikauden metsästäjä-keräilijät kalastivat, metsästivät ja keräsivät marjoja ja pähkinöitä. He seurasivat ruokaa paikasta toiseen. Työkalut tehtiin piikivestä, luusta ja puusta, myöhemmin myös hiotusta kivestä. Tuli antoi lämpöä ja valoa, ja ruoka kypsyi.

Piikivestä tehty nuolenkärki Englannista. Kuva: Neolithic leaf shaped flint arrowhead, side 1. (FindID 72735), Derby Museums Trust, Rachel Atherton, CC BY-SA 2.0, muokattu: pienennetty 
Hiottu kivikirves Englannista. Kuva: Neolithic Polished Stone Axe. (FindID 240696), North Lincolnshire Museum, Lisa Staves, CC BY-SA 2.0, muokattu: pienennetty 
Nuotio. Kuva on nykyaikainen.. Kuva: Campfires burning wood pits, Jon Sullivan, Public domain, muokattu: pienennetty 4. Luolamaalaukset
Kivikauden ihmiset maalasivat eläimiä luolien seinille. Kuva on luolamaalaus. Ranskan Chauvet'n luolan maalaukset ovat yli 30 000 vuotta vanhoja ja Lascaux'n luolan noin 17 000. Miksi kuvat tehtiin, ei tiedetä varmasti.

Chauvet'n luolan maalausten jäljennös museossa. Alkuperäiset ovat yli 30 000 vuotta vanhoja.. Kuva: Paintings from the Chauvet cave (museum replica), HTO, Public domain, muokattu: pienennetty 5. Maanviljely muuttaa elämän
Yli 11 000 vuotta sitten Lähi-idässä alettiin kasvattaa viljaa ja pitää kotieläimiä. Maanviljely sitoi ihmiset pellon luo, ja syntyi pysyviä asuinpaikkoja ja kyliä. Ruokaa voitiin säilyttää saviastioissa. Maanviljely levisi vähitellen Eurooppaan.

Maanviljelyn leviäminen Lähi-idästä Eurooppaan. Vuosiluvut ovat arvioita ja tarkoittavat vuosia ennen ajanlaskun alkua.. Kuva: Expansion of farming in western Eurasia, 9600 - 4000 cal BC, D. Gronenborn, B. Horejs, M. Börner, M. Ober (LEIZA/ÖAI), CC BY-SA 4.0, muokattu: pienennetty 6. Kivikausi Suomessa
Suomeen tuli ihmisiä jääkauden jälkeen noin 11 000 vuotta sitten. Suomusjärven kulttuuri on saanut nimensä Suomusjärveltä. Noin 6 000 vuotta sitten tehtiin kampakeramiikkaa ja maalattiin kalliomaalauksia. Maanviljely tuli Suomeen kivikauden lopulla.

Kampakeramiikkaa Taipalsaaresta. Kuviot painettiin kampamaisella työkalulla.. Kuva: Comb ceramic pottery from Taipalsaari, Finland, Museovirasto (The National Board of Antiquities of Finland), CC BY 4.0, muokattu: pienennetty 
Kalliomaalaus Astuvansalmessa Mikkelin Ristiinassa. Kuva: Astuvansalmi rock paintings detail 1, Xanara, CC BY-SA 4.0, muokattu: pienennetty 
Kivikautisen asumuksen jäljennös Kierikin kivikausikeskuksessa Oulussa. Kuva: Kierikki Stone Age Centre Oulu Finland 01, Ninaras, CC BY 4.0, muokattu: pienennetty 7. Pohtikaa pareittain
Miksi arkeologit tarvitsevat löytöjä ja kaivauksia?
Miten maanviljely muutti ihmisten elämää?
Mitä luolamaalaukset kertovat kivikauden ihmisistä?
Mitä tekisit kivikaudella ensimmäiseksi: tulen, ruoan vai suojan?
Yhteenveto
Esihistoria on aikaa ennen kirjoitusta. Kivikausi on sen pisin aika, ja siitä tiedämme arkeologien löytöjen avulla. Kivikauden ihmiset metsästivät, kalastivat ja keräsivät ruokansa, tekivät työkaluja kivestä ja käyttivät tulta. He maalasivat eläimiä luolien seinille. Yli 11 000 vuotta sitten alkoi maanviljely, ja ihmiset asettuivat pysyviin asuinpaikkoihin. Suomeen tuli ihmisiä noin 11 000 vuotta sitten.
Usein kysytyt kysymykset
Mitä tarkoittaa esihistoria?
Esihistoria on aikaa ennen kirjoitusta. Siitä ei ole kirjoitettuja lähteitä, joten sitä tutkitaan arkeologisten löytöjen avulla. Esihistoria päättyi eri aikoina eri puolilla maailmaa.
Asuivatko kivikauden ihmiset luolissa?
Joskus, mutta useimmiten eivät. Moni asui majoissa ja teltoissa, joita rakennettiin esimerkiksi rannalle. Luolia käytettiin myös suojana.
Mihin kivikausi päättyi?
Kivikausi päättyi, kun ihmiset oppivat tehdä työkaluja metallista. Ensin tuli pronssikausi ja sitten rautakausi. Aika vaihteli alueittain: Suomeen pronssi tuli noin 1500 eaa.