Mammutin luuranko museossa: pitkät kaarevat syöksyhampaat, korkea kallo ja vahvat jalat
Mammutin luuranko Lyonin museossa Ranskassa. Mammutit elivät jääkauden Euroopassa, ja ihmiset metsästivät niitä.. Kuva: Mammouth de Choulans - Musée des Confluences - Lyon le 20 12 2014 - 1, El pitareio, CC BY-SA 4.0, muokattu: pienennetty

Kivikausi Euroopassa: metsästäjistä maanviljelijöihin

Esihistoria, jääkauden metsästäjät, luolamaalaukset, maanviljelyn alku, Ötzi ja kivikehät kuvina. Diat ja pohdintakysymykset 4.–6. luokalle.

Kivikausi on ihmiskunnan historian pisin kausi. Artikkelissa seurataan Euroopan ihmisiä jääkauden metsästäjistä ensimmäisiin maanviljelijöihin. Se sopii 4.–6. luokan historiaan, ja jokainen vaihe voidaan näyttää luokalle diana.

Lopuksi oppilas osaa kertoa, miten kivikaudesta tiedetään, miten metsästäjät ja keräilijät elivät ja mitä muuttui, kun maanviljely tuli Keski-Eurooppaan. Hän tuntee sanat esihistoria, arkeologi, jääkausi, luolamaalaus ja maanviljely.

Tärkeät käsitteet

esihistoria
Esihistoria on aika ennen kirjallisia lähteitä, joten siitä saadaan tietoa etenkin arkeologisista löydöistä. Se päättyi eri aikoina eri puolilla maailmaa. Pohjoismaissa esihistoria päättyi vasta keskiajan alussa, paljon myöhemmin kuin esimerkiksi Egyptissä.
kivikausi
Kivikausi on ihmiskunnan historian pisin kausi, jolloin työkalut tehtiin pääosin kivestä, luusta ja puusta. Se alkoi yli kaksi miljoonaa vuotta sitten, ja suurimman osan ajasta ihmiset elivät metsästyksestä, kalastuksesta ja keräilystä. Euroopan pohjoisimpiin osiin ihmisiä muutti vasta jääkauden jälkeen.
arkeologi
Tutkija, joka kaivaa maasta vanhoja esineitä ja jäänteitä ja selvittää niiden avulla menneisyyttä. Arkeologi kaivaa varovasti lastalla ja siveltimellä ja kirjaa jokaisen löydön paikan tarkasti. Kivikaudesta tiedämme lähes kaiken arkeologien ansiosta, koska kirjoitusta ei vielä ollut.
metsästäjä-keräilijä
Ihminen, joka sai ruokansa metsästämällä, kalastamalla ja keräämällä kasveja. Metsästäjä-keräilijät muuttivat paikasta toiseen vuodenaikojen ja ruoan mukaan.
jääkausi
Pitkä kylmä aika, jolloin paksu jää peitti suuren osan Eurooppaa. Viimeisimmän jääkauden aikana Pohjois-Euroopan päällä oli paikoin jopa kolme kilometriä paksu jäätikkö, joka suli noin 10 000 vuotta sitten. Jää muovasi maiseman: siitä syntyivät esimerkiksi harjut ja siirtolohkareet.
luolamaalaus
Kivikauden ihmisten luolan seinään maalaama kuva, usein eläimestä kuten hevosesta, biisonista tai peurasta. Värit tehtiin maan mineraaleista ja hiilestä. Ranskan Lascaux'n luolamaalaukset ovat noin 17 000 vuotta vanhoja.
maanviljely
Ruoan kasvattamista pellolla ja kotieläinten pitämistä. Maanviljely alkoi Lähi-idässä yli 11 000 vuotta sitten, ja sieltä se levisi vähitellen Eurooppaan. Kun ihmiset alkoivat viljellä, he asettuivat asumaan yhteen paikkaan.
Stonehenge
Stonehenge on Etelä-Englannissa sijaitseva esihistoriallinen kivikehä, jota rakennettiin vaiheittain noin 3000–2000 eaa. Sen pääakseli osoittaa keskikesän auringonnousun ja keskitalven auringonlaskun suuntaan. Rakentajien tarkoitusta ei tunneta varmasti.
  1. 1. Mitä tiedät kivikaudesta?

    Mistä tiedämme ihmisistä, jotka eivät osanneet kirjoittaa?
    Mitä jääkauden ihmiset söivät ja millä he metsästivät?
    Miksi he piirsivät eläimiä luolien seinille?
    Mitä muuttui, kun ihmiset alkoivat viljellä maata?

  2. 2. Esihistoria: aikaa ennen kirjoitusta

    Esihistoria on aikaa ennen kirjoitusta. Arkeologit tutkivat sitä löytöjen avulla. Kivikausi on esihistorian pisin aika. Vuodet ovat arvioita.

    Pieni norsunluusta veistetty hahmo, jolla on pieni pää, leveät lonkat ja viivoitettu vartalo mustaa taustaa vasten
    Hohle Felsin veistetty hahmo Etelä-Saksasta. Se on tehty mammutin syöksyhampaasta noin 40 000 vuotta sitten. Hahmo on vain muutaman sentin korkea.. Kuva: Venus of Hohle Fels URMU, Catatine, CC BY-SA 4.0, muokattu: pienennetty
    Euroopan kartta, jossa tummansininen jäätikkö peittää Pohjois-Euroopan, Brittein saarten pohjoisosan ja Alpit, muu maa on vihreää
    Euroopan jäätiköt jääkauden kylmimmässä vaiheessa noin 20 000 vuotta sitten. Tummansininen on jäätä. Vaaleanvihreä on rannikkoa, joka oli silloin kuivaa maata, koska merenpinta oli alempana.. Kuva: Weichsel ice age europe, Merikanto, CC BY-SA 3.0, muokattu: pienennetty
    Kaksi kuvaa pienoismallista: ylhäällä pitkä talo, jonka katto on peitetty pienillä, päällekkäin asetetuilla levyillä, alhaalla saman talon puinen runko
    Pitkätalon pienoismalli museossa: ylhäällä valmis talo, alhaalla puinen runko. Seinät tehtiin oksista ja savesta. Tällaisia taloja rakensivat Keski-Euroopan ensimmäiset viljelijät.. Kuva: LBK house 1, Einsamer Schütze, CC BY-SA 4.0, muokattu: pienennetty
    1. yli 2 milj. vuotta sitten Ensimmäiset kivityökalut Afrikassa
    2. n. 45 000 v. sitten Nykyihminen asuu Euroopassa
    3. n. 20 000 v. sitten Jäätiköt ovat suurimmillaan
    4. n. 11 700 v. sitten Jääkausi päättyy
    5. n. 7 500 v. sitten Maanviljelijät tulevat Keski-Eurooppaan
    6. n. 5 300 v. sitten Ötzi elää Alpeilla
  3. 3. Jääkauden metsästäjät ja keräilijät

    Jääkauden ihmiset olivat metsästäjä-keräilijöitä. He metsästivät mammutteja, hevosia ja poroja ja keräsivät marjoja, pähkinöitä ja juuria. Työkalut tehtiin piikivestä, luusta ja sarvesta. He kulkivat ruoan perässä paikasta toiseen.

    Kaksi näkymää tummasta, kärkeen kapenevasta piikivikirveestä mittakaavan vieressä
    Käsikirves, joka on iskemällä muotoiltu piikivestä. Tämä löytyi Englannista. Tällaisia tehtiin satoja tuhansia vuosia sitten.. Kuva: A Lower Palaeolithic 500,000 to 40,000 BC Acheulian hand axe possibly sub-cordate, knapped from dark grey flint., The Portable Antiquities Scheme, Stuart Noon, 2011-12-05 13:52:06, CC BY-SA 4.0, muokattu: pienennetty
    Mammutin luuranko museossa: pitkät kaarevat syöksyhampaat, korkea kallo ja vahvat jalat, taustalla vitriini fossiileineen
    Mammutin luuranko Lyonin museossa Ranskassa. Mammutti oli norsun sukulainen, jolla oli pitkät syöksyhampaat ja paksu turkki. Sitä metsästettiin jääkaudella.. Kuva: Mammouth de Choulans - Musée des Confluences - Lyon le 20 12 2014 - 1, El pitareio, CC BY-SA 4.0, muokattu: pienennetty
    Luusta veistetty pieni eläinhahmo, jolla on pitkä kuono, korva ja silmä
    Keihäänheittimen osa, johon on veistetty eläin. Keihäänheitin on vipu, joka lennättää keihään kauemmas. Löytö on La Madeleinen kalliosuojasta Ranskasta, jääkauden lopulta. Pituus 10,7 cm.. Kuva: Speerschleuder LaMadeleine, Klaus D. Peter, Wiehl, Germany, CC BY 3.0 de, muokattu: pienennetty
  4. 4. Luolamaalaukset: jääkauden kuvia

    Jääkauden ihmiset piirsivät ja maalasivat eläimiä luolien seinille. Sellainen kuva on luolamaalaus. Chauvet'n luolan kuvat Ranskassa ovat yli 30 000 vuotta vanhoja, Lascaux'n luolan noin 17 000. Miksi kuvat tehtiin, ei tiedetä varmasti.

    Luolan seinällä mustalla viivalla piirrettyjä eläimiä: hevosia, sarvikuonoja ja muita sorkkaeläimiä vaalean kalliopinnan päällä
    Hevoskuvia Chauvet'n luolan kopiossa Ranskassa. Alkuperäinen luola on suljettu yleisöltä, joten kopio tehtiin. Alkuperäiset kuvat ovat yli 30 000 vuotta vanhoja, jääkaudelta.. Kuva: 29 PanneauDesChevaux(VueGénérale), Claude Valette, CC BY-SA 4.0, muokattu: pienennetty
  5. 5. Maanviljely tulee Eurooppaan

    Lähi-idässä alettiin kasvattaa viljaa ja pitää kotieläimiä noin 11 000 vuotta sitten. Maanviljelijät muuttivat uusille alueille ja toivat viljelyn mukanaan. Keski-Eurooppaan se tuli noin 7 500 vuotta sitten. Viljelijät asuivat pitkissä puutaloissa.

    Värillinen kartta Euroopasta ja Lähi-idästä: ruskea alue Lähi-idässä, oranssi Balkanilla, vihreä Keski-Euroopassa, keltainen Britanniassa ja nuolia, jotka näyttävät viljelyn suunnan
    Viljelyn leviäminen Lähi-idästä Eurooppaan. Värit ja nuolet näyttävät, mihin viljely levisi. Numerot ovat vuosia eaa. Kartan tekstit ovat englanniksi.. Kuva: Expansion of farming in western Eurasia, 9600 - 4000 cal BC, D. Gronenborn, B. Horejs. M. Börner, M. Ober (LEIZA/ÖAI), CC BY-SA 4.0, muokattu: pienennetty
  6. 6. Ötzi, paaluasumukset ja suuret kivet

    Ötzi eli Alpeilla noin 5 300 vuotta sitten. Hänellä oli kuparikirves. Alppien järvien rannoille rakennettiin paaluasumuksia. Carnacissa ja Stonehengessä nostettiin pystyyn suuria kiviä.

    Rekonstruktio parrakkaasta miehestä, jolla on pitkät hiukset, turkkihousut, nahkainen vyötärönauha ja pitkä jousi kädessä
    Museon rekonstruktio Ötzistä. Retkeilijät löysivät hänen ruumiinsa Alpeilla jäästä vuonna 1991. Mukana oli kuparikirves, jousi, nuolia ja piikivestä tehty veitsi. Kasvot ovat tutkijoiden arvio.. Kuva: Ricostruzione di Ötzi, Mannivu, CC BY-SA 4.0, muokattu: rajattu ja pienennetty
    Olkikattoisia puutaloja veden päällä paalujen varassa Bodenjärven rannalla, taustalla pilvinen taivas ja puita
    Uudelleen rakennettuja paaluasumuksia Unteruhldingenin museossa Bodenjärvellä Saksassa. Alppien alueella on yli sata UNESCOn maailmanperintökohteeksi nimettyä paaluasumuspaikkaa kuudessa maassa.. Kuva: Bodensee-Pfahlbauten in Unteruhldingen (2024), JoachimKohler-HB, CC BY-SA 4.0, muokattu: pienennetty
    Leveä näkymä niitylle, jolla on kymmeniä harmaita pystyyn nostettuja kiviä, taustalla metsää ja pilviä
    Ménecin kivirivit Carnacissa Bretagnessa Ranskassa. Alueella on tuhansia pystyyn nostettuja kiviä. Ne pystytettiin yli 5 000 vuotta sitten.. Kuva: Carnac 56 Alignement du Ménec 2013, JLPC, CC BY-SA 3.0, muokattu: pienennetty
    Suuria pystykiviä ja niiden päälle nostettuja vaakakiviä vihreällä nurmikolla harmaata taivasta vasten
    Stonehenge Englannissa. Kivikehä rakennettiin vaiheittain, ja suuret kivet nostettiin pystyyn noin 4 500 vuotta sitten.. Kuva: Stonehenge, Wiltshire, England, RedNovember82, CC BY-SA 3.0, muokattu: pienennetty
  7. 7. Pohtikaa pareittain

    Miksi arkeologit tarvitsevat löytöjä ja kaivauksia?
    Mitä luolamaalaukset kertovat jääkauden ihmisistä?
    Miten ruoan hankkiminen muuttui, kun maanviljely alkoi?
    Mitä Ötzin tavarat kertovat hänen elämästään?

Yhteenveto

Esihistoria on aikaa ennen kirjoitusta, ja arkeologit tutkivat sitä löytöjen avulla. Jääkauden metsästäjät ja keräilijät tekivät piikivityökaluja ja metsästivät mammutteja. He piirsivät eläimiä luolien seinille. Jääkausi päättyi noin 11 700 vuotta sitten. Maanviljelijät toivat viljelyn Keski-Eurooppaan noin 7 500 vuotta sitten ja rakensivat pitkiä puutaloja. Ötzi, paaluasumukset ja Stonehenge kertovat myöhemmästä ajasta.

Usein kysytyt kysymykset

Mistä tiedämme kivikaudesta, vaikka silloin ei kirjoitettu?

Arkeologit kaivavat maata ja löytävät työkaluja, luita, asuinpaikkoja ja luolamaalauksia. Orgaanisten esineiden iän voi mitata hiili-14-menetelmällä. Siksi tiedämme paljon, vaikka kirjallisia lähteitä ei ole.

Mikä on jääkausi?

Jääkausi on kylmä aika, jolloin suuret jäätiköt peittävät isoja alueita. Viimeisen jääkauden kylmimmässä vaiheessa jää peitti Pohjois-Euroopan ja Alpit. Se päättyi noin 11 700 vuotta sitten.

Asuivatko kivikauden ihmiset luolissa?

Joskus, mutta useimmiten he asuivat teltoissa ja majoissa. Luolat ja kalliosuojat olivat myös käytössä. Maanviljelijät asuivat kylissä puutaloissa.

Liittyvä sisältö

Kokeile tehtäviä

Opetitteko tämän aiheen? Tee luokallesi tehtävä samasta aiheesta.

Tee tehtävä