Valkoiseen avaruuspukuun pukeutunut astronautti seisoo harmaalla Kuun pinnalla, kypärän kultaisessa lasissa näkyy kuvaaja ja kuumoduuli
Buzz Aldrin Kuun pinnalla heinäkuussa 1969. Neil Armstrong otti kuvan, ja hän näkyy pienenä Aldrinin kypärän lasissa.. Kuva: Aldrin Apollo 11 original, Neil Armstrong (NASA), Public domain, muokattu: pienennetty

Kuulento 1969: Apollo 11 ja avaruuskilpa

Miten ihminen pääsi Kuuhun vuonna 1969? Avaruuskilpa, Saturn V -raketti, Apollo 11:n miehistö ja kuukävely kuvina. Diat ja pohdintakysymykset 4.–6. luokalle.

Heinäkuussa 1969 ihminen käveli ensimmäistä kertaa Kuussa. Sitä ennen Yhdysvallat ja Neuvostoliitto olivat kilpailleet avaruudessa yli kymmenen vuotta. Aikaa kutsutaan kylmäksi sodaksi: maat kilpailivat ja pelkäsivät toisiaan, mutta eivät sotineet suoraan keskenään. Artikkeli kertoo kuulennon tarinan ja sopii 4.–6. luokan historiaan. Jokainen vaihe voidaan näyttää luokalle diana.

Lopuksi oppilas osaa kertoa, mitä avaruuskilpa oli ja miten Apollo 11 pääsi Kuuhun ja takaisin. Hän tuntee miehistön ja tietää, mitä Kuussa tehtiin. Hän osaa myös kertoa, miksi kuulento on tärkeä vielä tänään.

Tärkeät käsitteet

kuu
Kuu kiertää Maata ja on sen ainoa luonnollinen kiertolainen. Se ei loista itse, vaan heijastaa Auringon valoa.
avaruus
Avaruus on maapallon ilmakehän ulkopuolella oleva valtava tila. Siellä on tähtiä ja planeettoja, mutta ei hengitysilmaa.
astronautti
Avaruuteen matkustava ihminen. Ensimmäinen avaruudessa käynyt ihminen oli Juri Gagarin vuonna 1961. Neil Armstrong käveli ensimmäisenä Kuussa vuonna 1969.
televisio
Laite, jonka ruudulta katsotaan ohjelmia ja elokuvia.
valtameri
Hyvin suuri meri. Suurin valtameri on Tyynimeri.
painovoima
Voima, joka vetää kaiken kohti maata. Siksi omena putoaa puusta.
  1. 1. Mitä tiedät kuulennosta?

    Kuka oli ensimmäinen ihminen avaruudessa?
    Millä raketilla astronautit lensivät Kuuhun?
    Mitä Neil Armstrong sanoi Kuun pinnalla?
    Miksi kuulento on tärkeä vielä tänään?

  2. 2. Avaruuskilpa: kuka ehtii ensin?

    Kylmän sodan aikana Yhdysvallat ja Neuvostoliitto kilpailivat monessa asiassa. Kumpi pääsisi ensin avaruuteen ja Kuuhun? Tätä kilpailua kutsutaan avaruuskilvaksi.

    Kiiltävä metallipallo mustaa taustaa vasten, pallosta lähtee neljä pitkää ohutta antennia
    Jäljennös Sputnik 1 -satelliitista. Alkuperäinen Sputnik oli noin 58 senttimetriä leveä metallipallo, jossa oli neljä pitkää antennia.. Kuva: Sputnik asm, NSSDC, NASA, Public domain, muokattu: pienennetty
    Mustavalkoinen kuva: hymyilevä nuori mies sotilaspuvussa katsoo sivulle
    Juri Gagarin vuonna 1961. Hän kiersi Maan kerran avaruusaluksessa 12. huhtikuuta 1961. Kuva on otettu samana vuonna hänen vierailullaan Helsingissä.. Kuva: Yuri Gagarin (1961) - Restoration (cropped), Arto Jousi (restauroinut Adam Cuerden), Public domain, muokattu: pienennetty
    Mustavalkoinen kuva: tummapukuinen mies nostaa kätensä puhujapöntön takana stadionilla, takana yleisöä
    Presidentti John F. Kennedy puhuu Houstonissa vuonna 1962. Tavoitteen viedä ihminen Kuuhun ennen 1960-luvun loppua hän oli kertonut jo vuonna 1961. Puhujapöntössä on englanninkielinen presidentin sinetti.. Kuva: Kennedy at Rice University - GPN-2000-001618, NASA, Public domain, muokattu: pienennetty
    1. 1957 Sputnik, ensimmäinen satelliitti, kiertää Maata
    2. 1957 Laika-koira lentää avaruuteen
    3. 1961 Juri Gagarin, ensimmäinen ihminen avaruudessa
    4. 1961 Yhdysvallat päättää lähettää ihmisen Kuuhun
    5. 1968 Apollo 8 kiertää Kuun
    6. 1969 Apollo 11 laskeutuu Kuuhun
  3. 3. Saturn V vie Apollo 11:n matkaan

    Apollo 11 lähti Floridasta 16. heinäkuuta 1969. Kyydissä olivat Neil Armstrong, Buzz Aldrin ja Michael Collins. Heitä kantoi Saturn V -raketti, joka oli noin 110 metriä korkea. Raketin huipulla oli Apollo-alus. Matka Kuuhun kesti kolme päivää.

    Korkea valkoinen raketti nousee laukaisualustalta tulen ja savun keskeltä, vieressä punainen laukaisutorni ja sininen taivas
    Saturn V nousee laukaisualustalta Floridassa 16. heinäkuuta 1969. Oikealla on punainen laukaisutorni. Raketin kyljessä lukee englanniksi United States ja USA.. Kuva: Apollo 11 Launch - GPN-2000-000630, NASA, Public domain, muokattu: pienennetty
  4. 4. Eagle laskeutuu Kuuhun

    20. heinäkuuta 1969 kuumoduuli Eagle laskeutui Kuuhun. Collins jäi kiertämään Kuuta Columbiassa. Muutaman tunnin päästä Armstrong astui ensimmäisenä ihmisenä Kuun pinnalle. Satojen miljoonien ihmisten arvioidaan katsoneen hetkeä televisiosta. Armstrong sanoi: ”That’s one small step for man, one giant leap for mankind.” Suomeksi: ”Pieni askel ihmiselle, mutta suuri harppaus ihmiskunnalle.”

    Lähikuva harmaasta pölystä, jossa on syvä saappaan jälki ja sen pohjassa poikittaiset urat
    Buzz Aldrinin saappaan jälki Kuun pölyssä. Aldrin otti kuvan itse, jotta tutkijat näkisivät, millaista Kuun pinta on.. Kuva: Buzz Aldrin's bootprint on the Moon, AS11-40-5878, Buzz Aldrin (NASA), Public domain, muokattu: pienennetty
  5. 5. Mitä astronautit tekivät Kuussa?

    Armstrong ja Aldrin olivat Kuun pinnalla noin kaksi ja puoli tuntia. He pystyttivät Yhdysvaltain lipun, asensivat mittalaitteita ja keräsivät 21,5 kiloa kiviä ja pölyä. Sitten Eagle nousi takaisin Columbian luo. 24. heinäkuuta Columbia laskeutui laskuvarjojen varassa Tyyneen valtamereen.

    Astronautti seisoo Kuun pinnalla Yhdysvaltain lipun vieressä, vasemmalla kuumoduulin kultainen jalka ja maassa paljon saappaan jälkiä
    Buzz Aldrin ja Yhdysvaltain lippu. Lipun yläreunassa on vaakasuora tanko, koska Kuussa ei ole tuulta, joka pitäisi lipun auki. Vasemmalla näkyy Eaglen jalka.. Kuva: Buzz Aldrin and the US flag on the Moon, AS11-40-5875, Neil Armstrong (NASA), Public domain, muokattu: pienennetty
    Astronautti kävelee kohti kuumoduulia, etualalla kullanvärinen mittalaite, jonka sivuilla on kaksi aurinkopaneelia, kaukana lippu
    Aldrin kävelee kohti Eaglea. Edessä on mittalaite, joka mittasi kuunjäristyksiä. Sen siivet ovat aurinkopaneeleja. Taaempana on peili, johon Maasta voidaan suunnata lasersäde.. Kuva: Astronaut Edwin Aldrin deploys the PSEP, AS11-40-5948, Neil Armstrong (NASA), Public domain, muokattu: pienennetty
    Mustavalkoinen kuva: kartion muotoinen kapseli kelluu meressä ilmapallojen ja kellukkeen varassa, vieressä kumivene ja suoja-asuisia miehiä
    Columbia kelluu Tyynellä valtamerellä 24. heinäkuuta 1969. Astronautit istuvat kumiveneessä harmaissa suoja-asuissa, koska pelättiin, että heidän mukanaan Kuusta tulisi tuntemattomia bakteereja.. Kuva: Astronauts in Lifeboat After Apollo 11 Splashdown, NASA, CC0, muokattu: pienennetty
  6. 6. Miksi kuulento on yhä tärkeä?

    Vuosina 1969–1972 Kuun pinnalla käveli 12 ihmistä. Kuvat avaruudesta näyttivät, kuinka pieni ja kaunis Maa on. Avaruuskilvan aikana rakennettiin myös ensimmäiset sää- ja viestintäsatelliitit. Myöhemmin kilpailu muuttui yhteistyöksi: kansainvälisellä avaruusasemalla on asunut vuodesta 2000 asti astronautteja monista maista.

    Sinivalkoinen Maa puolikkaana mustalla taivaalla, alhaalla harmaa Kuun pinta
    Maannousu: Maa näkyy Kuun pinnan yläpuolella. Astronautti William Anders otti kuvan Apollo 8 -lennolla jouluaattona 1968.. Kuva: Earthrise, Bill Anders (NASA), Public domain, muokattu: pienennetty
  7. 7. Pohtikaa pareittain

    Miksi Yhdysvallat ja Neuvostoliitto kilpailivat avaruudessa?
    Miksi Michael Collins ei kävellyt Kuussa?
    Mitä Armstrong tarkoitti pienellä askeleella ja suurella harppauksella?
    Mitä hyötyä avaruustutkimuksesta on meille tänään?

Yhteenveto

Kylmän sodan aikana Yhdysvallat ja Neuvostoliitto kilpailivat avaruudessa. Neuvostoliitto lähetti ensimmäisen satelliitin, Sputnikin, vuonna 1957 ja ensimmäisen ihmisen, Juri Gagarinin, avaruuteen vuonna 1961. Apollo 11 lähti Saturn V -raketilla matkaan 16. heinäkuuta 1969. Kuumoduuli Eagle laskeutui 20. heinäkuuta Hiljaisuuden mereen, joka on Kuun tasanko eikä oikea meri. Neil Armstrong astui ensimmäisenä Kuun pinnalle, ja Euroopassa oli silloin jo 21. heinäkuuta aamuyö. Armstrongin lause tarkoitti, että yhden ihmisen pieni askel oli suuri saavutus koko ihmiskunnalle. Michael Collins kiersi sillä aikaa Kuuta Columbiassa. Miehistö palasi Maahan 24. heinäkuuta. Vuosina 1969–1972 Kuussa käveli 12 ihmistä.

Usein kysytyt kysymykset

Miksi astronautit loikkivat Kuussa?

Kuun painovoima on noin kuudesosa Maan painovoimasta, joten kaikki tuntuu siellä paljon kevyemmältä. Avaruuspuku oli kuitenkin iso ja jäykkä. Astronautit huomasivat, että loikkiminen sujui kävelyä paremmin.

Kävikö Neuvostoliitto Kuussa?

Ihmisiä Neuvostoliitto ei lähettänyt Kuuhun. Se lähetti kuitenkin Kuuhun luotaimia, joissa ei ollut ihmisiä. Luna 9 laskeutui Kuuhun ehjänä vuonna 1966, ja Lunohod 1 -kulkija liikkui Kuun pinnalla vuonna 1970.

Ovatko jalanjäljet yhä Kuussa?

Todennäköisesti ovat. Kuussa ei ole ilmaa, tuulta eikä sadetta, joten jäljet voivat säilyä hyvin pitkään. Kuuta kiertävä luotain on kuvannut Apollo-lentojen laskeutumispaikat, ja kuvissa näkyvät laitteet ja astronauttien kulkemat polut.

Liittyvä sisältö

Kokeile tehtäviä

Opetitteko tämän aiheen? Tee luokallesi tehtävä samasta aiheesta.

Tee tehtävä