
Kuvanveisto: kuuluisat veistokset ja miten veistos tehdään
Mikä on veistos ja miten se tehdään? Diat ja tehtävät: veistäminen, muovailu, pronssivalu ja reliefi sekä David, Ajattelija ja Willendorfin Venus.
Kuvanveisto on taidetta, jota voi kiertää ja katsoa joka puolelta. Artikkeli esittelee kuuluisia veistoksia kivikaudelta 1900-luvun alkuun ja kolme tapaa tehdä veistos: veistämisen, muovailun ja valamisen. Se sopii koko alakouluun: asiat selitetään ensin yksinkertaisesti, ja Tutki lisää -kohdat antavat isommille oppilaille lisää tietoa. Jokaisen vaiheen voi näyttää luokalle diana.
Lopuksi oppilas osaa kertoa, mikä veistos ja reliefi ovat, tunnistaa veistämisen, muovailun ja valamisen ja voi kokeilla muovailua itse.
Tärkeät käsitteet
- taiteilija
Ihminen, joka työkseen tekee maalauksia, veistoksia tai muuta taidetta.- kivi
Kova ja painava luonnon materiaali, jota löytyy maasta.- puu
Puista saatava materiaali, josta tehdään huonekaluja ja taloja.- savi
Pehmeä maa-aines, josta voi muovailla ja polttaa astioita.- metalli
Kova ja kiiltävä materiaali, esimerkiksi rauta, kupari tai alumiini.- vasara
Työkalu, jolla lyödään nauloja puuhun.- kivikausi
Kivikausi on ihmiskunnan historian pisin kausi, jolloin työkalut tehtiin pääosin kivestä, luusta ja puusta. Se alkoi yli kaksi miljoonaa vuotta sitten, ja suurimman osan ajasta ihmiset elivät metsästyksestä, kalastuksesta ja keräilystä. Suomeen ihmisiä muutti jääkauden jälkeen noin 11 000 vuotta sitten.- saippua
Liukas aine, jolla kädet ja keho pestään puhtaiksi.
1. Mikä tekee veistoksesta veistoksen?
Voiko veistosta katsoa takaa, entä maalausta?
Mistä aineista veistoksen voi tehdä?
Miten taiteilija saa kovasta kivestä ihmisen muodon?
Missä olet nähnyt veistoksen, ja mitä se esitti?2. Veistos on kolmiulotteinen
Veistos on kolmiulotteinen taideteos. Sitä voi kiertää ja katsoa joka puolelta. Veistoksia tehdään esimerkiksi kivestä, puusta, savesta ja metallista. Ihmiset tekivät veistoksia jo kivikaudella.

Willendorfin Venus neljältä puolelta. Noin 11 cm korkea kalkkikivinen hahmo on noin 30 000 vuotta vanha. Arkeologit löysivät sen Itävallasta vuonna 1908. Nyt se on Wienin luonnontieteellisessä museossa.. Kuva: Venus of Willendorf - All sides, Bjørn Christian Tørrissen, CC BY-SA 4.0, muokattu: pienennetty 
Kiekonheittäjä. Roomalainen marmorikopio kreikkalaisen Myronin kadonneesta pronssiveistoksesta. Rooman kansallismuseo.. Kuva: Discobolus Lancelotti Massimo, Marie-Lan Nguyen, Public domain, muokattu: pienennetty 3. Veistäminen: kivestä otetaan pois
Kuvanveistäjä hakkaa kivestä taltalla ja vasaralla pois kaiken, mikä ei kuulu veistokseen. Pois hakattua ei saa takaisin, joten työ suunnitellaan tarkasti. Puusta veistetään samalla tavalla. Michelangelo veisti Davidin marmorista vuosina 1501–1504.

Michelangelo: David (1501–1504). Marmoriveistos on yli neljä metriä korkea. Se esittää Raamatun kertomuksen paimenpoikaa, joka voitti jättiläisen Goljatin. Accademian museo, Firenze.. Kuva: 'David' by Michelangelo Fir JBU004, Jörg Bittner Unna, CC BY 3.0, muokattu: pienennetty 4. Muovailu ja valaminen pronssiin
Muovailussa veistos syntyy lisäämällä: savea tai vahaa kasataan ja painellaan muotoon. Kestävä veistos valetaan metallista, usein pronssista. Mallista tehdään muotti, ja muottiin kaadetaan sulaa metallia. Samasta mallista voi valaa monta veistosta.

Auguste Rodin: Ajattelija. Rodin suunnitteli hahmon 1880-luvun alussa, ja suuri versio valettiin pronssiin ensimmäisen kerran vuonna 1904. Tämä valos on Rodin-museon puutarhassa Pariisissa. Jalustassa lukee ranskaksi Le Penseur, Ajattelija.. Kuva: The Thinker in the Jardin du Musée Rodin, Paris March 2014, Thibsweb, Public domain, muokattu: pienennetty 5. Reliefi nousee pinnasta
Reliefi eli kohokuva nousee esiin seinän, oven tai laatan pinnasta. Sitä katsotaan edestä. Lorenzo Ghiberti teki Firenzen kastekappeliin pronssiovet, joissa on kymmenen kullattua reliefiä. Työ kesti vuodesta 1425 vuoteen 1452.

Lorenzo Ghiberti: Iisak, Esau ja Jaakob, yksi Paratiisin portin kymmenestä reliefistä (1425–1452). Kullattua pronssia, Firenze.. Kuva: Lorenzo Ghiberti, Porta del Paradiso, 1425–52, 04 Isacco, Esaù e Giacobbe, Sailko, CC BY 3.0, muokattu: pienennetty 6. Veistokset kaupungilla
Kaupungeissa veistoksia on toreilla, puistoissa ja silloilla. Prahan Kaarlensillalla on 30 kiviveistosta, joista suurin osa on tehty yli 300 vuotta sitten. Sade, pakkanen ja likainen ilma kuluttavat kiveä, joten sillalla on nykyään kopioita. Monet alkuperäiset ovat museossa.

Veistosryhmä Kaarlensillalla Prahassa. Sillan veistokset ovat nykyään kopioita, ja monet alkuperäiset säilytetään museossa.. Kuva: Statues on Charles Bridge (4501615521), Jorge Láscar, CC BY 2.0, muokattu: pienennetty 7. Kokeile itse ja pohdi
Muovaile savesta tai suolataikinasta pieni eläin: näyttääkö se hyvältä joka puolelta?
Kaiverra saippuapalaan muoto lusikalla tai jäätelötikulla: mitä tapahtuu, jos otat liikaa pois?
Miksi Davidin jalan vieressä on puunkanto?
Miksi samasta pronssiveistoksesta voi olla monta kappaletta?
Yhteenveto
Veistos on kolmiulotteinen taideteos, jota voi katsoa joka puolelta. Reliefi eli kohokuva nousee pinnasta, ja sitä katsotaan edestä. Veistoksen voi tehdä kolmella tavalla: veistämällä pois kivestä tai puusta, muovailemalla savesta tai vahasta tai valamalla metallista. Michelangelon David on veistetty marmorista, ja Rodinin Ajattelija on valettu pronssista. Vanhimmat veistokset ovat kymmeniä tuhansia vuosia vanhoja. Ulkona olevat veistokset ovat usein kopioita, koska sää kuluttaa kiveä.
Usein kysytyt kysymykset
Mitä eroa on patsaalla ja veistoksella?
Patsas on veistos, joka esittää ihmistä tai eläintä. Veistos on laajempi sana. Veistos voi esittää myös esinettä, tai se voi olla pelkkä muoto, joka ei esitä mitään tiettyä.
Voiko vahasta tehty veistos olla valmis taideteos?
Voi. Edgar Degas muovaili vahasta Pienen neljätoistavuotiaan tanssijattaren. Hän puki sille oikean kangashameen ja nauhan hiuksiin ja näytti sen näyttelyssä vuonna 1881. Pronssiset valokset tehtiin vasta Degas'n kuoleman jälkeen.
Olivatko antiikin veistokset valkoisia?
Eivät aina. Monet antiikin kreikkalaisten ja roomalaisten veistokset maalattiin alun perin värikkäiksi. Väri on kulunut pois vuosisatojen aikana. Tutkijat ovat löytäneet monista veistoksista värin jälkiä.
Liittyvä sisältö
Kokeile tehtäviä
Opetitteko tämän aiheen? Tee luokallesi tehtävä samasta aiheesta.