
Linnat ja ritarit keskiajalla: elämä linnassa ja ritarin koulutus
Linnan osat, elämä linnassa, paashista ritariksi, haarniska ja tykit. Opetus, diat ja tehtävät 4.–6. luokalle.
Linnat ja ritarit kuuluvat keskiajan tunnetuimpiin asioihin. Artikkeli käsittelee aihetta tarkemmin kuin keskiajan yleisesittely ja sopii 4.–6. luokan historiaan. Jokainen vaihe voidaan näyttää luokalle diana.
Lopuksi oppilas kertoo, miksi linnoja rakennettiin ja mitä osia linnassa oli. Hän tietää, ketkä linnassa asuivat, miten pojasta tuli ritari ja miksi tykit lopettivat linnojen ajan.
Tärkeät käsitteet
- linna
Iso kivirakennus, jossa on paksut muurit ja torneja. Linna suojasi ylimystä ja ympäristön ihmisiä vihollisilta, ja se oli myös hallinnon keskus. Suomen keskiaikaisia linnoja ovat esimerkiksi Turun linna, Hämeen linna ja Olavinlinna.- ritari
Haarniskaan pukeutunut sotilas, joka taisteli hevosen selässä kuninkaan tai herran puolesta. Ritariksi lyöty sai usein maata palkaksi palveluksistaan. Ritarin piti noudattaa ritarihyveitä, kuten rohkeutta ja uskollisuutta.- aatelinen
Aatelinen oli ylimpään säätyyn kuuluva henkilö, jonka asema periytyi yleensä suvussa. Ruotsi-Suomessa aateliset vapautuivat veroista, kun he alkoivat varustaa ratsumiehiä sotaan 1280-luvulta lähtien. He saivat myös korkeita virkoja.- talonpoika
Maalla asuva ihminen, joka viljeli peltoa ja hoiti karjaa. Keskiajalla suurin osa ihmisistä oli talonpoikia, ja he maksoivat veroa kruunulle ja kymmenyksiä kirkolle. Suomessa talonpojat olivat vapaita eivätkä maaorjia.- tykki
Ruudilla toimiva ase, joka ampui raskaita kivi- tai rautakuulia. Euroopassa tykit yleistyivät 1300-luvulla. Ne tekivät linnojen korkeista muureista heikkoja, joten linnoja alettiin rakentaa uudella tavalla.- levyhaarniska
Teräslevyistä tehty haarniska, joka suojasi ritaria päästä varpaisiin. Hyvä haarniska painoi noin 20–25 kiloa, ja siinä pystyi liikkumaan yllättävän vapaasti. Haarniska tehtiin jokaiselle omien mittojen mukaan.- kilpi
Puinen tai metallinen levy, jolla taistelija suojautui iskuilta. Ritarin kilpeen maalattiin vaakuna, josta hänet tunnisti haarniskan sisältäkin. Vaakunat periytyivät suvuissa.- miekka
Pitkä ja terävä metallinen terä, jossa on kahva ja ristikko. Keskiajalla miekka oli kallis ase, joka kuului ennen kaikkea ritareille ja ylimyksille. Se oli myös vallan ja kunnian merkki.
Liittyvät tehtävät
Tähän aiheeseen ei ole vielä tehtävää
Opettaja tai tekijä: tee ensimmäinen tehtävä Puro Editorilla ja valitse aiheeksi Keskiaika. Se ilmestyy tähän heti, kun se on julkaistu.
1. Mitä tiedät linnoista ja ritareista?
Miksi linnoja rakennettiin?
Mistä osista linna koostui?
Miten pojasta tuli ritari?
Mikä lopetti linnojen ajan?2. Miksi linnoja rakennettiin?
Linna oli aatelisen koti ja linnoitus. Siellä asukkaat olivat turvassa, ja linna näytti, kuka seutua hallitsi. Ensin linnat tehtiin puusta, sitten kivestä. Lopulta tykki muutti sodankäynnin.

Normannien sotilaat hyökkäävät Dinanin puulinnaan Bayeux'n kuvakudoksessa (tehty 1000-luvun lopulla). Linna on korkean maakummun päällä. Latinankielinen teksti kertoo kohtauksen paikan.. Kuva: Bayeux Tapestry scene19 detail Castle Dinan, Bayeux'n kuvakudos (tuntematon tekijä); valokuva Myrabella, Public domain, muokattu: pienennetty 
Marksburg Braubachissa Reinin yläpuolella Saksassa. Kukkulalta näkyi kauas, ja linnaan oli vaikea hyökätä. Vanhimmat osat ovat keskiajalta, ja linnaa on korjattu ja laajennettu myöhemmin.. Kuva: Marksburg - 1, Ingo Mehling, CC BY-SA 4.0, muokattu: pienennetty 
Mons Meg, 1400-luvun jättitykki Edinburghin linnassa. Se valmistettiin Monsissa nykyisessä Belgiassa. Tällaiset tykit pystyivät rikkomaan linnan muuria.. Kuva: MonsMeg, Yatton (englanninkielinen Wikipedia), Public domain, muokattu: pienennetty - 1000-luku Puulinna maakummun päällä: kumpua suojasi aita
- 1100–1200-luvut Kivilinnat ja korkeat päätornit syntyvät
- 1200–1300-luvut Kaksinkertaiset muurit ja pyöreät tornit yleistyvät
- 1400-luku Tykit alkavat rikkoa kivimuureja
- 1500-luku Linnat väistyvät: matalat linnoitukset yleistyvät
3. Linnan osat
Linna rakennettiin puolustusta varten. Veden täyttämä vallihauta esti pääsyn muurille. Muuri oli paksu ja korkea, ja torneista ammuttiin hyökkääjiä. Portti oli heikoin kohta, joten sitä suojattiin erityisen hyvin. Suuressa linnassa oli myös päätorni, viimeinen turvapaikka.

Bodiamin linna Etelä-Englannissa rakennettiin 1380-luvulla. Vesi ympäröi linnaa joka puolelta. Puusilta on myöhempi: keskiajalla sisäänkäynnin suojana oli nostosilta ja ristikkoportti.. Kuva: Bodiam Castle from the north 2019-05-28, August Schwerdfeger, CC BY 4.0, muokattu: pienennetty 4. Ketkä asuivat linnassa?
Linnassa asui aatelinen perheineen. Asukkaina oli myös ritareita, palvelijoita, kokkeja ja vartijoita. Salissa syötiin ja juhlittiin. Talonpojat asuivat linnan ulkopuolella, viljelivät peltoja ja maksoivat veroja linnan herralle.

Berryn herttuan juhla kirjassa Très Riches Heures (noin 1412–1416). Herttua istuu pöydässä oikealla sinisessä. Palvelijat tarjoilevat, ja koira odottaa ruoantähteitä.. Kuva: Les Très Riches Heures du duc de Berry - Janvier, Limbourgin veljekset, Public domain, muokattu: pienennetty 
Maaliskuun kuva Berryn herttuan kirjasta (noin 1412–1416). Talonpojat kyntävät ja leikkaavat viiniköynnöksiä, ja linna näkyy taustalla. Linnan ympärillä työ jatkui joka päivä.. Kuva: Les Très Riches Heures du duc de Berry mars, Limbourgin veljekset ja Barthélemy d'Eyck, Public domain, muokattu: pienennetty 5. Paashista ritariksi
Ritariksi pääsi yleensä aatelisen perheen poika. Noin seitsemänvuotiaana hänestä tuli paashi, ja noin 14-vuotiaana aseenkantaja. Hän opetteli ratsastamaan ja käyttämään miekkaa. Noin 21-vuotiaana hänet lyötiin ritariksi. Ritarin ihanne oli suojella heikkoja, mutta osa ritareista ryösti sodissa kyliä.

Kaksi miestä miekoin ja pienin kilvin Manessen laulukäsikirjassa (1300-luvun alku). Naiset katsovat ylhäältä. Miekkailu kuului ritarin taitoihin.. Kuva: Codex Manesse Johann von Ringgenberg, Manessen käsikirjan mestari, Public domain, muokattu: pienennetty 6. Haarniska ja aseet
Aluksi ritari suojautui rengashaarniskalla ja kypärällä. Kädessä oli kilpi. Myöhemmin yleistyi levyhaarniska, joka peitti koko kehon. Täysi haarniska painoi yleensä 20–30 kiloa. Ritarin aseita olivat miekka ja ratsain taistellessa peitsi.

Myöhäiskeskiajan levyhaarniska Kunsthistorisches Museumissa Wienissä. Sen teki augsburgilainen Lorenz Helmschmied 1400-luvun lopulla. Näyttelynuken kädet ovat sinisiä.. Kuva: Gothic armour HJRK A 79 201804 09 ret, Kunsthistorisches Museum Wien (valokuva); Lorenz Helmschmied (haarniska), CC BY 4.0, muokattu: pienennetty 7. Pohtikaa pareittain
Miksi linna rakennettiin usein kukkulalle tai veden ympäröimäksi?
Mitä työtä linnassa tekivät muut kuin ritarit?
Mitä paashi ja aseenkantaja oppivat ennen kuin heistä tuli ritari?
Miksi tykit tekivät linnoista vähemmän turvallisia?
Yhteenveto
Linna oli aatelisen koti ja linnoitus. Ensin linnat tehtiin puusta, sitten kivestä. Linnassa oli vallihauta, muuri, tornit, portti ja usein päätorni. Linnassa asui aatelinen perheineen palvelijoineen, ja talonpojat työskentelivät linnan ulkopuolella. Ritariksi koulutettiin aatelisen perheen poika paashin ja aseenkantajan kautta. Aluksi ritarilla oli rengashaarniska, myöhemmin levyhaarniska. Tykit alkoivat 1400-luvulla rikkoa muureja, ja linnat menettivät sotilaallisen merkityksensä.
Usein kysytyt kysymykset
Asuivatko linnoissa vain ritarit?
Eivät. Linnassa asui aatelisia perheineen, ritareita ja heidän palvelijoitaan. Siellä työskenteli kokkeja, seppiä ja vartijoita. Talonpojat asuivat yleensä linnan ulkopuolella kylissä ja viljelivät peltoja.
Millainen haarniska ritarilla oli?
Aluksi ritarilla oli rengashaarniska eli paita pienistä renkaista. Myöhäiskeskiajalla, 1300- ja 1400-luvuilla, yleistyi levyhaarniska, joka suojasi koko vartaloa. Täysi haarniska painoi yleensä 20–30 kiloa.
Mihin linnat lopulta katosivat?
Tykki pystyi rikkomaan kivimuureja, joten korkeat linnat eivät enää suojanneet hyvin. Sotaa varten rakennettiin 1500-luvulta alkaen matalampia linnoituksia. Monet linnat rapistuivat, osa muutettiin asuinlinnoiksi, ja moni on nykyään museo.