Vesivärimaalaus: korkea pyöreä linnoitustorni, savua ja tulta, etualalla ihmisjoukko aseineen ja tykki
Bastiljin valtaus 14. heinäkuuta 1789. Jean-Pierre Houël maalasi kuvan vuonna 1789. Alareunassa on ranskankielinen museomerkintä.. Kuva: Prise de la Bastille, Jean-Pierre Houël, Public domain, muokattu: pienennetty

Ranskan vallankumous: Bastiljin valtaus 1789

Miksi ranskalaiset nousivat kuningasta vastaan vuonna 1789? Bastiljin valtaus, ihmisoikeusjulistus ja trikolori kuvina. Diat ja pohdintakysymykset 4.–6. luokalle.

Vuonna 1789 Ranskassa alkoi vallankumous: kansa vaati valtaa kuninkaalta. Kuningas ei enää päättänyt kaikesta yksin. Artikkeli kertoo, miksi näin kävi, ja sopii 4.–6. luokan historiaan. Jokainen vaihe voidaan näyttää luokalle diana.

Lopuksi oppilas osaa kertoa, miksi ranskalaiset nousivat kuningasta vastaan ja mitä Bastiljin valtaus tarkoitti. Hän tietää, mitä ihmisoikeusjulistus sanoi ja ketkä jäivät sen ulkopuolelle. Hän osaa nimetä kolme asiaa, jotka ovat säilyneet vallankumouksen ajalta nykypäivään: trikolorin, Marseljeesin ja metrin.

Tärkeät käsitteet

Ranskan vallankumous
Ranskan vallankumous alkoi vuonna 1789, kun kansa nousi kuninkaanvaltaa ja säätyjen etuoikeuksia vastaan. Sen tunnuksia olivat vapaus, veljeys ja tasa-arvo, ja monarkia lakkautettiin vuonna 1792. Vallankumous vaikutti koko Eurooppaan, ja se päättyi Napoleonin valtaannousuun 1799.
kuningas
Mies, joka hallitsee valtakuntaa. Keskiajalla kuninkaan uskottiin saaneen valtansa Jumalalta, ja valta periytyi usein isältä pojalle. Suomi kuului keskiajalla Ruotsin kuninkaan valtakuntaan.
sääty
Sääty on yhteiskuntaluokka, johon ihminen yleensä syntyi ja jolla oli omat oikeutensa ja velvollisuutensa. Ruotsissa ja Suomessa säätyjä oli neljä: aateli, papisto, porvarit ja talonpojat. Suomessa säätyvaltiopäivät korvattiin eduskunnalla vuonna 1906.
aatelinen
Aatelinen oli ylimpään säätyyn kuuluva henkilö, jonka asema periytyi yleensä suvussa. Ruotsi-Suomessa aateliset vapautuivat veroista, kun he alkoivat varustaa ratsumiehiä sotaan 1280-luvulta lähtien. He saivat myös korkeita virkoja.
vero
Vero on pakollinen maksu, jonka ihmiset ja yritykset maksavat valtiolle, kunnille tai muille julkisille toimijoille. Verorahoilla kustannetaan esimerkiksi kouluja, terveydenhuoltoa ja teitä. Suomessa veroja ovat esimerkiksi tulovero ja arvonlisävero.
ihmisoikeudet
Ihmisoikeudet ovat oikeuksia, jotka kuuluvat jokaiselle ihmiselle syntyperästä, sukupuolesta tai uskonnosta riippumatta. Niitä ovat esimerkiksi oikeus elämään ja vapauteen. YK hyväksyi ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen vuonna 1948 toisen maailmansodan julmuuksien jälkeen.
tasavalta
Tasavalta on valtiomuoto, jossa valtionpäämies ei ole perinnöllinen monarkki, vaan hänet valitaan yleensä määräajaksi. Suomi on ollut tasavalta vuodesta 1919. Sana tulee latinan ilmauksesta res publica, joka tarkoittaa yhteistä asiaa.
metri
Pituuden perusyksikkö. Metrissä on sata senttimetriä.
  1. 1. Mitä tiedät Ranskan vallankumouksesta?

    Miksi ranskalaiset nousivat kuningasta vastaan?
    Mitä tapahtui Bastiljissa 14. heinäkuuta 1789?
    Ketkä jäivät ihmisoikeusjulistuksen ulkopuolelle?
    Mitä vallankumouksesta on jäänyt meille?

  2. 2. Kuningas, kolme säätyä ja kallis leipä

    Vuonna 1789 Ranskaa hallitsi kuningas Ludvig XVI. Ihmiset jaettiin kolmeen säätyyn: papistoon, aatelistoon ja kolmanteen säätyyn. Kolmanteen säätyyn kuuluivat lähes kaikki, esimerkiksi talonpojat ja käsityöläiset. Heidän piti maksaa veroja, mutta papisto ja aatelisto olivat vapaita monista veroista. Leipä oli köyhien tärkein ruoka, ja huonon sadon jälkeen se kallistui.

    Muotokuva: valkoiseen turkisviittaan ja lilja-aiheiseen kruunajaisasuun pukeutunut kuningas seisoo sinisen verhon edessä, vieressä kruunu ja valtikka
    Kuningas Ludvig XVI kruunajaisasussa. Antoine-François Callet maalasi muotokuvan vuonna 1779. Ludvig XVI oli kuningas vuodesta 1774.. Kuva: Portrait of Louis XVI of France, Antoine-François Callet, Public domain, muokattu: pienennetty
    Väritetty pilapiirros: talonpoika kumartuu raskaan kuorman alla, hänen selässään istuvat sulkahattuinen aatelinen ja mustapukuinen pappi
    Pilakuva vuodelta 1789 tai sen tienoilta. Talonpoika kantaa selässään aatelista ja pappia. Ranskankielinen otsikko tarkoittaa suunnilleen: toivottavasti tämä leikki loppuu pian.. Kuva: A faut esperer q'eu se jeu la Finira bentot sic, G.23829, Tuntematon kaivertaja (Anonyme, graveur), CC0, muokattu: pienennetty
  3. 3. Bastiljin valtaus 14. heinäkuuta 1789

    Bastilji oli linnoitus ja vankila Pariisissa. Se oli kuninkaan vallan symboli. 14. heinäkuuta 1789 pariisilaiset aseistautuivat ja valtasivat sen. He etsivät aseita ja ruutia. Kuningas menetti hallinnan Pariisissa.

    Vesivärimaalaus: korkea pyöreä linnoitustorni, savua ja tulta, etualalla ihmisjoukko aseineen ja tykki
    Bastiljin valtaus 14. heinäkuuta 1789. Jean-Pierre Houël maalasi kuvan vuonna 1789. Alareunassa on ranskankielinen museomerkintä.. Kuva: Prise de la Bastille, Jean-Pierre Houël, Public domain, muokattu: pienennetty
  4. 4. Ihmisoikeusjulistus: ketä se koski?

    Elokuussa 1789 Ranskan kansalliskokous hyväksyi ihmisoikeusjulistuksen. Sen ensimmäisen pykälän mukaan ihmiset syntyvät vapaina ja oikeuksiltaan yhdenvertaisina. Käytännössä julistus ei koskenut kaikkia. Naisilla ei ollut samoja oikeuksia kuin miehillä, eikä orjuutettuja ihmisiä vapautettu heti.

    Maalaus: kaksi mustaa taulua, joissa on kultaista ranskankielistä tekstiä, ja niiden päällä kaksi naishahmoa sekä säteilevä silmä kolmion keskellä
    Ihmisoikeusjulistus maalauksena. Jean-Jacques-François Le Barbier maalasi sen vuonna 1789. Julistuksen teksti on ranskaksi, ja siinä on 17 pykälää.. Kuva: Déclaration des droits de l'homme et du citoyen, Jean-Jacques-François Le Barbier, Public domain, muokattu: pienennetty
  5. 5. Kuningas menettää valtansa

    Vallankumous kesti kymmenen vuotta. Sinä aikana kuningas menetti valtansa, ja Ranskasta tuli tasavalta.

    Mustavalkoinen piirros: joukko naisia marssii tiellä, vasemmalla olevassa lipussa lukee DU PAIN, mukana tykki ja keihäitä
    Pariisin naiset marssivat Versaillesiin 5. lokakuuta 1789. Kuva on 1800-luvun kaiverrus, ei tapahtuman ajalta. Lipussa lukee ranskaksi du pain, eli leipää.. Kuva: Les Poissardes de Paris en marche sur Versailles, Léon du Paty (piirros) ja F. Meaulle (kaiverrus), CC0, muokattu: pienennetty
    Pastellimuotokuva: nainen, jolla on harmaat hiukset ja valkoinen huivi, katsoo suoraan katsojaan
    Olympe de Gouges. Alexander Kucharsky maalasi muotokuvan 1780-luvulla.. Kuva: Olympe de Gouges, Alexander Kucharsky, Public domain, muokattu: pienennetty
    1. 14.7.1789 Pariisilaiset valtaavat Bastiljin
    2. 5.–6.10.1789 Naiset marssivat Versaillesiin leivän takia
    3. 1791 Olympe de Gouges vaatii naisille oikeuksia
    4. 1792 Ranska julistetaan tasavallaksi
    5. 1793 Kuningas Ludvig XVI mestataan
    6. 1799 Napoleon ottaa vallan
  6. 6. Mitä vallankumouksesta jäi?

    Trikolori on yhä Ranskan lippu, ja Marseljeesi on sen kansallislaulu. Marseljeesi kirjoitettiin vuonna 1792. Vallankumouksen aikana alettiin myös kehittää metrijärjestelmää, jotta sama mitta kelpaisi kaikkialla.

    Vanha paperiviuhka: keskellä miehen profiilikuva sinisten, valkoisten ja punaisten renkaiden sisällä, sivuilla sotilaita ja naisia
    Viuhka 1700-luvun lopulta. Keskellä on La Fayette kolmivärisen kehän sisällä. Teksti vive la liberté nationale tarkoittaa: eläköön kansallinen vapaus.. Kuva: La Fayette et la cocarde tricolore, EV0157, Tuntematon tekijä, CC0, muokattu: pienennetty
    Maalaus: nuori mies univormussa kohottaa kättään ja laulaa huoneessa, ympärillä kuuntelijoita ja pianon ääressä nainen
    Rouget de Lisle laulaa Marseljeesin ensimmäistä kertaa vuonna 1792. Isidore Pils maalasi kuvan vasta vuonna 1849, joten se on myöhempi kuvitelma tapahtumasta.. Kuva: Rouget de l'Isle chantant pour la première fois la Marseillaise chez Dietrich, maire de Strasbourg, Isidore Pils, Public domain, muokattu: pienennetty
    Seinään kiinnitetty marmorilevy, johon on kaiverrettu sana METRE, ja sen alla metrin mittainen messinkinen mittatanko
    Marmorinen metrin mittapuu Pariisissa, osoitteessa rue de Vaugirard 36. Se on 1700-luvun lopulta. Kaiverrettu sana METRE on ranskaa.. Kuva: Mètre-étalon Paris, LPLT, CC BY-SA 3.0, muokattu: pienennetty
  7. 7. Pohtikaa pareittain

    Miksi talonpojat ja kaupunkilaiset olivat tyytymättömiä vuonna 1789?
    Ketkä jäivät ihmisoikeusjulistuksen ulkopuolelle?
    Miksi Olympe de Gouges vaati naisille oikeuksia?
    Mitä vallankumouksesta on jäänyt käyttöön vielä nykyään?

Yhteenveto

Ranskan vallankumous alkoi vuonna 1789. Kuningas Ludvig XVI hallitsi, ja kolmas sääty maksoi veroja, mutta papisto ja aatelisto olivat vapaita monista veroista. Pariisilaiset valtasivat Bastiljin 14. heinäkuuta 1789. Elokuussa kansalliskokous hyväksyi ihmisoikeusjulistuksen, mutta se ei vielä koskenut naisia eikä orjuutettuja ihmisiä. Vuonna 1792 Ranskasta tuli tasavalta, ja kuningas mestattiin vuonna 1793. Vallankumouksesta jäivät trikolori, Marseljeesi ja metrijärjestelmä.

Usein kysytyt kysymykset

Miksi Ranskassa juhlitaan 14. heinäkuuta?

Se on Ranskan kansallispäivä. Sillä muistetaan Bastiljin valtausta vuonna 1789. Siitä tehtiin virallinen juhlapäivä vuonna 1880.

Mitä trikolorin värit tarkoittavat?

Sininen ja punainen olivat Pariisin kaupungin värejä. Valkoinen oli kuninkaan väri. Vuonna 1789 värit yhdistettiin kansalliskaartin tunnukseksi, ja siitä tuli Ranskan lippu.

Muuttuiko kaikki heti paremmaksi?

Ei. Vallankumous toi uusia oikeuksia, mutta myös sotia ja väkivaltaa. Naiset saivat Ranskassa äänioikeuden vasta vuonna 1944. Orjuus kiellettiin Ranskan siirtomaissa vuonna 1794, mutta Napoleon palautti sen vuonna 1802, ja lopullisesti se kiellettiin vuonna 1848.

Liittyvä sisältö

Kaikki aiheen videot (6)

Kokeile tehtäviä

Opetitteko tämän aiheen? Tee luokallesi tehtävä samasta aiheesta.

Tee tehtävä