Pronssinen ratsastajapatsas: parrakas mies kohottaa kättään hevosen selässä, patsaassa näkyy kullan jäänteitä
Keisari Marcus Aureliuksen ratsastajapatsas Kapitolinuksen museossa Roomassa. Kuva: Rome Capitoline Marcus Aurelius statue original, Nicholas Hartmann, CC BY-SA 4.0, muokattu: pienennetty

Rooman hallinto: opetus, diat ja kysymykset

Miten Roomaa johdettiin? Tasavalta, senaatti ja konsulit, Julius Caesar, Augustus ja keisarit kuvin 4.–6. luokalle.

Rooma oli ensin tasavalta ja sitten keisarikunta. Artikkelissa katsotaan, kuka Roomassa päätti ja miten valta muuttui. Se sopii 4.–6. luokan historiaan, ja jokainen vaihe voidaan näyttää luokalle diana.

Lopuksi oppilas kertoo, mitä ovat konsuli ja senaatti ja ketkä saivat äänestää. Hän tietää myös, miksi Rooma sai keisarin ja keitä tunnettuja keisareita oli.

Tärkeät käsitteet

tasavalta
Tasavalta on valtiomuoto, jossa valtionpäämies ei ole perinnöllinen monarkki, vaan hänet valitaan yleensä määräajaksi. Suomi on ollut tasavalta vuodesta 1919. Sana tulee latinan ilmauksesta res publica, joka tarkoittaa yhteistä asiaa.
keisari
Rooman valtakunnan ylin hallitsija. Ensimmäinen keisari oli Augustus, joka nousi valtaan vuonna 27 ennen ajanlaskun alkua. Keisarin kuva ja nimi painettiin rahoihin, ja monia keisareita palvottiin kuoltuaan jumalina.
forum
Roomalaisen kaupungin keskusaukio, jonka ympärillä oli temppeleitä, kauppoja ja hallintorakennuksia. Siellä pidettiin puheita, käytiin oikeutta ja vietettiin juhlia. Rooman Forum Romanum oli koko valtakunnan sydän.
denaari
Roomalainen hopearaha, jossa oli usein keisarin kuva ja nimi. Denaari oli satojen vuosien ajan Rooman tärkein raha, ja sillä maksettiin esimerkiksi sotilaiden palkat. Rahoista tutkijat voivat päätellä, kuka hallitsi ja milloin.
äänestäminen
Äänestäminen tarkoittaa, että ihminen ilmaisee oman valintansa vaalissa tai päätöksenteossa. Suomessa valtiollisissa vaaleissa äänioikeus on 18 vuotta täyttäneillä kansalaisilla, ja vaalisalaisuus takaa, ettei kukaan saa tietää, miten toinen äänesti.
laki
Laki on yhteiskunnan yhteinen sääntö, jota kaikkien on noudatettava. Suomessa lait säätää eduskunta, ja tuomioistuimet ratkaisevat, onko lakia rikottu.

Liittyvät tehtävät

Tähän aiheeseen ei ole vielä tehtävää

Opettaja tai tekijä: tee ensimmäinen tehtävä Puro Editorilla ja valitse aiheeksi Antiikin Rooma. Se ilmestyy tähän heti, kun se on julkaistu.

Tee ensimmäinen tehtävä tähän aiheeseen

  1. 1. Mitä tiedät Rooman johtamisesta?

    Kuka päätti asioista Roomassa?
    Mitä tarkoittaa tasavalta?
    Miksi Rooma sai keisarin?
    Saivatko kaikki äänestää?

  2. 2. Kuninkaista keisareihin

    Rooman viimeinen kuningas karkotettiin perimätiedon mukaan vuonna 509 eaa. Sen jälkeen Roomassa oli tasavalta lähes 500 vuotta. Vuonna 27 eaa. alkoi keisarikunta.

    Marmoripää sivusta: nuori mies, jolla on laakeriseppele hiuksissa
    Keisari Augustus (27 eaa.–14 jaa.). Hän hallitsi noin 40 vuotta. Veistos on Münchenin Glyptothekissa.. Kuva: Glyptothek München – 18.04.2022 – Augustus Bevilacqua (1), Dan Mihai Pitea, CC BY-SA 4.0, muokattu: pienennetty
    Marmoribusti: kiharatukkainen parrakas mies katsoo sivulle, olkapäällä viitta
    Keisari Caracalla (211–217). Vuonna 212 hän antoi kansalaisoikeudet lähes kaikille vapaille asukkaille.. Kuva: Caracalla Farnese (Caracalla MAN Napoli Inv6033 n06), Marie-Lan Nguyen (2011), CC BY 2.5, muokattu: pienennetty
    1. 509 eaa. Perimätiedon mukaan viimeinen kuningas karkotetaan. Rooma on nyt tasavalta.
    2. 494–287 eaa. Plebeijit eli tavalliset kansalaiset vaativat samoja oikeuksia kuin patriisit eli ylhäissuvut
    3. 44 eaa. Julius Caesar kuolee, ja tasavalta horjuu
    4. 27 eaa. Augustus on Rooman ensimmäinen keisari
    5. 212 Caracalla antaa kansalaisoikeudet lähes kaikille vapaille asukkaille
  3. 3. Kuka päätti tasavallassa?

    Kaksi konsulia johti tasavaltaa yhden vuoden kerrallaan. Senaatti, satojen miesten neuvosto, neuvoi heitä. Kansalaiset äänestivät johtajista, mutta vain vapaat miehet saivat äänestää. Naiset ja orjat jäivät pois.

    Maalaus senaatin salista: valkoiseen togaan pukeutunut mies puhuu käsi ojennettuna, penkeillä istuu kymmeniä togapukuisia miehiä ja oikealla yksi istuu yksin
    Cicero puhuu senaatissa vuonna 63 eaa. Maalaus on tehty 1800-luvulla, joten se on myöhemmän taiteilijan mielikuva.. Kuva: Cicero Denounces Catiline in the Roman Senate by Cesare Maccari - 4, Cesare Maccari, Public domain, muokattu: pienennetty
  4. 4. Forum, politiikan paikka

    Forum oli Rooman keskusaukio. Senaatti kokoontui Curiassa eli senaatintalossa. Puhujat puhuivat kansalle Rostra-korokkeelta. Perimätiedon mukaan Kaksitoista taulua, Rooman ensimmäinen kirjoitettu laki, pantiin esille Forumille.

    Korkea tiiliseinä alhaalta kuvattuna: kolme isoa kaarevaa ikkunaa ristikoin ja matala ovi sinistä taivasta vasten
    Curia Julia Forumilla, senaatin kokoustalo. Nykyinen rakennus on kunnostettu.. Kuva: Curia Julia (Senate House), Roman Forum, Rome (9115853194), Carole Raddato, CC BY-SA 2.0, muokattu: pienennetty
    Forumin rauniot: ruskeasta kivestä tehty leveä koroke, sen takana valkoinen riemukaari ja oikealla tiilinen senaatintalo
    Rostra Forum Romanumilla. Puhujat puhuivat kansalle tältä korokkeelta. Oikealla näkyy senaatintalo.. Kuva: Rostra foro romano, sailko, CC BY 2.5, muokattu: pienennetty
  5. 5. Julius Caesar ja tasavallan loppu

    Julius Caesar oli sotapäällikkö, joka valloitti Gallian eli nykyisen Ranskan seudun. Hän sai Roomassa yhä enemmän valtaa. Osa senaattoreista pelkäsi sitä ja surmasi hänet vuonna 44 eaa. Sisällissota jatkui vuosia.

    Valkoinen marmoripää: ryppyotsainen vanheneva mies, jolla on lyhyt otsatukka
    Julius Caesarin muotokuva, jonka arvellaan tehdyn hänen elinaikanaan. Veistos on Torinossa.. Kuva: Head of Julius Caesar from Tusculum MAntTorino 2089 n01, Marie-Lan Taÿ Pamart, Public domain, muokattu: pienennetty
  6. 6. Keisari ja keisarikunta

    Keisarikunnassa ylin valta oli keisarilla, mutta tasavallassa valtaa jaettiin monelle. Keisari johti armeijaa, nimitti maakuntien johtajat ja päätti laeista. Rahoihin eli denaareihin painettiin hänen kuvansa. Ensimmäinen keisari oli Augustus.

    Marmoribusti: mies, jolla on suora otsatukka ja vakava ilme
    Trajanus (98–117). Valtakunta oli suurimmillaan hänen aikanaan.. Kuva: Traianus Glyptothek Munich 336, Tuntematon tekijä, Public domain, muokattu: pienennetty
    Marmoribusti: parrakas mies, jolla on kiharat hiukset ja vaurioitunut nenä
    Hadrianus (117–138). Hänen aikanaan alettiin rakentaa Hadrianuksen muuria.. Kuva: Hadrian Musei Capitolini MC890, Marie-Lan Nguyen (2009), CC BY 2.5, muokattu: pienennetty
    Pronssinen ratsastajapatsas: parrakas mies kohottaa kättään hevosen selässä
    Marcus Aurelius (161–180). Hän kirjoitti ajatuksiaan kirjaan, jota luetaan yhä.. Kuva: Rome Capitoline Marcus Aurelius statue original, Nicholas Hartmann, CC BY-SA 4.0, muokattu: pienennetty
    Valtava pronssipää: nuori mies, jolla on suuret silmät ja kiharat hiukset otsatukassa
    Konstantinus (306–337). Hän perusti Konstantinopolin vuonna 330.. Kuva: Colossal head of Constantine (M.C. inv. 1072), August 24, 2021, D. Benjamin Miller, Public domain, muokattu: pienennetty
  7. 7. Pohtikaa pareittain

    Miksi Roomassa oli kaksi konsulia eikä yhtä johtajaa?
    Mikä oli suurin ero tasavallan ja keisarikunnan välillä?
    Mitä eroa on Rooman äänioikeudella ja nykyisellä äänioikeudella?
    Mitä roomalaisilta on jäänyt meille, esimerkiksi laeissa?

Yhteenveto

Rooma oli ensin kuninkaiden vallassa. Perimätiedon mukaan tasavalta alkoi vuonna 509 eaa. Kaksi konsulia johti sitä, ja senaatti neuvoi heitä. Äänestää saivat vain vapaat miehet. Plebeijit saivat patriiseilta lisää oikeuksia. Julius Caesar sai paljon valtaa ja kuoli vuonna 44 eaa. Vuonna 27 eaa. Augustuksesta tuli ensimmäinen keisari. Keisarilla oli ylin valta, ja hänen kuvansa painettiin rahoihin. Vuonna 212 lähes kaikki vapaat asukkaat saivat Rooman kansalaisoikeudet. Roomalainen laki on yhä pohjana monen maan laeille.

Usein kysytyt kysymykset

Saivatko kaikki äänestää Roomassa?

Eivät saaneet. Äänestää saivat vain vapaat miespuoliset kansalaiset. Naiset, orjat ja muualta tulleet jäivät pois. Äänestäminen oli siis vain osan ihmisistä oikeus.

Mitä eroa oli tasavallalla ja keisarikunnalla?

Tasavallassa valtaa oli monella, esimerkiksi konsuleilla ja senaatilla, ja virkamiehet vaihtuivat vuosittain. Keisarikunnassa ylin valta oli keisarilla. Senaatti ja virkamiehet jäivät, mutta keisari päätti tärkeimmät asiat.

Mitä roomalaisesta laista on jäänyt meille?

Roomalaiset kirjoittivat lait muistiin, jotta kaikki tiesivät säännöt. Roomalainen laki on pohjana monen Euroopan maan laeille. Oikeudessa käytetään yhä latinan sanoja.

Liittyvä sisältö

Kokeile tehtäviä