Kipsijäljennös kivireliefistä: sotilaat rakentavat linnaketta, yksi kantaa tukkia olallaan ja toiset muuraavat kivimuuria; vasemmalla seisoo kolme upseeria
Legioonalaiset rakentavat linnaketta. Kipsijäljennös Trajanuksen pylvään reliefistä Roomassa.. Kuva: Trajan's Column - NMR - panel 012 A, Joe Mabel, Public domain, muokattu: pienennetty

Rooman valta ja legioonat: opetus, diat ja kysymykset

Puunilaissodat ja Hannibal, legioonan rakenne ja varusteet, tiet ja linnakkeet, provinssit ja orjuus sekä valtakunnan heikkeneminen kuvin 4.–6. luokalle.

Rooma oli aluksi vain yksi kaupunki Italiassa. Siitä tuli valtakunta, joka ulottui Britanniasta Egyptiin. Mikä sen mahdollisti? Artikkeli sopii 4.–6. luokan historiaan, ja jokainen vaihe voidaan näyttää luokalle diana.

Lopuksi oppilas kertoo, miten Rooma valloitti Välimeren ympäristön, miten legioona toimi ja miksi tiet olivat tärkeitä. Hän tietää myös, mitä valloitetut ihmiset saivat ja menettivät ja miksi Rooman valta lopulta heikkeni.

Tärkeät käsitteet

legioonalainen
Roomalainen ammattisotilas, jolla oli kypärä, suorakaiteen muotoinen kilpi ja lyhyt miekka. Legioonalainen palveli armeijassa jopa 25 vuotta ja rakensi sotaretkien välillä teitä, siltoja ja leirejä. Yhdessä legioonassa oli noin 5 000 sotilasta.
roomalainen tie
Kivillä päällystetty suora tie. Roomalaiset rakensivat valtakuntaansa yli 80 000 kilometriä päällystettyjä teitä, jotta sotilaat ja kauppiaat pääsivät liikkumaan nopeasti. Vanhin ja kuuluisin on vuonna 312 ennen ajanlaskun alkua aloitettu Via Appia.
keisari
Rooman valtakunnan ylin hallitsija. Ensimmäinen keisari oli Augustus, joka nousi valtaan vuonna 27 ennen ajanlaskun alkua. Keisarin kuva ja nimi painettiin rahoihin, ja monia keisareita palvottiin kuoltuaan jumalina.
vero
Vero on pakollinen maksu, jonka ihmiset ja yritykset maksavat valtiolle, kunnille tai muille julkisille toimijoille. Verorahoilla kustannetaan esimerkiksi kouluja, terveydenhuoltoa ja teitä. Suomessa veroja ovat esimerkiksi tulovero ja arvonlisävero.
kaupankäynti
Kaupankäynti tarkoittaa tavaroiden ja palvelujen ostamista ja myymistä. Sitä on ollut kauan ennen rahaa vaihtokauppana, ja nykyään sitä käydään sekä maiden välillä että verkossa. Kaupan avulla ihmiset saavat tuotteita, joita he eivät itse valmista.

Liittyvät tehtävät

Tähän aiheeseen ei ole vielä tehtävää

Opettaja tai tekijä: tee ensimmäinen tehtävä Puro Editorilla ja valitse aiheeksi Antiikin Rooma. Se ilmestyy tähän heti, kun se on julkaistu.

Tee ensimmäinen tehtävä tähän aiheeseen

  1. 1. Miten kaupungista tuli suurvalta?

    Miten yksi kaupunki voitti suuren osan tunnettua maailmaa?
    Millainen oli roomalainen sotilas, ja miksi tiet olivat tärkeitä?
    Mitä valloitetut ihmiset saivat ja menettivät?
    Miksi mahtava valtakunta lopulta heikkeni?

  2. 2. Italiasta Välimeren ympärille

    Rooma valloitti ensin Italian. Sitten se kävi kolme sotaa Karthagoa vastaan: puunilaissodat. Karthagon sotapäällikkö Hannibal ylitti Alpit norsuineen, mutta Rooma voitti ja tuhosi Karthagon vuonna 146 eaa. Sen jälkeen se valtasi Kreikan ja Espanjan, myöhemmin Gallian ja Egyptin.

    Kartta Välimeren ympäristöstä: Rooman alue kasvaa väreillä näytettyinä vaiheina Italiasta Espanjaan, Ranskaan, Britanniaan, Kreikkaan, Turkkiin ja Egyptiin
    Rooman valta kasvoi vaiheittain. Värit näyttävät vuoden: tummanpunainen 218 eaa., vaaleanpunainen 133 eaa., oranssi 44 eaa., keltainen 14 jaa., tummanvihreä sen jälkeen ja vaaleanvihreä 115–117. Kuvan selite on englanniksi.. Kuva: Extent of the Roman Republic and the Roman Empire between 218 BC and 117 AD, Varana, CC BY-SA 3.0, muokattu: pienennetty
  3. 3. Legioona: Rooman armeija

    Legioonassa oli noin 5 000 sotilasta. Se jakautui kymmeneen kohorttiin, ja jokaisessa oli kuusi sentuuriaa. Yhdessä sentuuriassa oli noin 80 miestä, ja sitä johti sentuurio. Legioonalainen harjoitteli päivittäin ja kantoi kilpeä, miekkaa, heittokeihästä ja rautapanssaria.

    Museon rekonstruktio legioonalaisesta: kullanvärinen kypärä, rautalevyistä tehty panssari, punainen tunika, pitkä keihäs, suuri punainen kilpi ja nahkasandaalit
    Legioonalaisen varusteet. Rekonstruktio Museum het Valkhofissa Nijmegenissä, Alankomaissa.. Kuva: Reconstruction of a Roman legionary, Museum het Valkhof, Nijmegen (Netherlands) (9567092987), Carole Raddato from FRANKFURT, Germany, CC BY-SA 2.0, muokattu: pienennetty
  4. 4. Leirit, linnakkeet ja tiet

    Sotilas ei vain taistellut. Marssin jälkeen hän rakensi leirin, ja rajoille hän rakensi linnakkeita. Legioonat tekivät myös teitä, joita pitkin armeija, posti ja kauppiaat pääsivät nopeasti perille. Siksi tiet olivat vallan väline.

    Kivinen linnakkeen portti kahdella tornilla ja kaksoisholvilla, edessä hiekkatie ja puita
    Saalburgin linnakkeen pääportti Saksassa. Linnake on rakennettu uudelleen alkuperäisen pohjalta.. Kuva: Saalburg Main Gate (Porta Praetoria), Ekem (en.wikipedia), Public domain, muokattu: pienennetty
    Viisi ohutta puulaatan palasta, joihin on kirjoitettu mustekirjoitusta pitkin laatan pintaa
    Vindolandan puulaatta Pohjois-Englannista. Sotilaat ja heidän perheensä kirjoittivat laatoille latinaa.. Kuva: Vindolanda tablet 291, Fæ, CC BY-SA 3.0, muokattu: pienennetty
    Kivistä kivetty tie nousee loivasti ylöspäin pensaiden ja nurmen välissä
    Kivetty roomalainen tie Ambrussumin kaupungissa Etelä-Ranskassa. Via Domitia kulki kaupungin juurella.. Kuva: Ambrussum Paved Road 0406, Clem Rutter, Rochester, Kent, CC BY 3.0, muokattu: pienennetty
  5. 5. Valloitettujen elämä

    Valloitettu alue muuttui provinssiksi. Ihmiset maksoivat Roomalle veroa ja menettivät usein oman päätösvaltansa, mutta saivat teitä, kaupunkeja ja kaupankäyntiä. Vuonna 212 lähes kaikki vapaat asukkaat saivat kansalaisoikeudet. Sodissa vangittuja ihmisiä myytiin orjiksi, eikä heillä ollut vapautta.

    Kipsijäljennös kivireliefistä: sotilas kantaa kivipaakkua, vieressä miehiä, naisia ja lapsia sekä upseereita muurin edessä
    Rooman sota Daakiassa nykyisen Romanian alueella. Kipsijäljennös Trajanuksen pylvään reliefistä, kuvassa sotilaita ja siviilejä, myös lapsia.. Kuva: Trajan's Column - NMR - panel 030 A, Joe Mabel, Public domain, muokattu: pienennetty
  6. 6. Miksi valta heikkeni?

    Syitä oli monta. Keisarit vaihtuivat usein ja taistelivat keskenään vallasta. Rajoja oli vaikea puolustaa, ja armeija maksoi paljon. Uusia kansoja, kuten gootteja, tuli valtakunnan alueelle.

    Pitkä korkea tiilimuuri ja nelikulmainen torni, edessä nurmikko ja kaupungin katu
    Aurelianuksen muuri Roomassa. Se rakennettiin 270-luvulla.. Kuva: Aurelian Walls Rome 2011 1, Karelj, Public domain, muokattu: pienennetty
    Kartta Välimeren ympäristöstä: läntinen Rooma vaaleanpunaisella ja itäinen Rooma violetilla, Konstantinopoli merkittynä
    Rooman valtakunnan jako: läntinen osa vaaleanpunaisella, itäinen violetilla. Kuvan nimet ovat englanniksi.. Kuva: Eastern Roman Empire with West, Ichthyovenator, CC BY-SA 4.0, muokattu: pienennetty
    1. 235–284 Kriisin aika: keisarit vaihtuvat tiuhaan ja sodat jatkuvat
    2. 270-luvulla Rooman ympärille rakennetaan muuri, koska hyökkäyksiä pelätään
    3. 395 Valtakunta jaetaan itäiseen ja läntiseen osaan
    4. 410 Länsigootit valtaavat ja ryöstävät Rooman kaupungin
    5. 476 Läntisen valtakunnan viimeinen keisari syrjäytetään
  7. 7. Pohtikaa pareittain

    Miksi legioona oli tärkeä Rooman vallalle?
    Miksi tiet auttoivat valtakuntaa pysymään koossa?
    Mitä valloitetut ihmiset saivat ja mitä he menettivät?
    Miksi sanotaan, että valtakunnan heikkenemiseen oli monta syytä?

Yhteenveto

Rooma kasvoi Italian kaupungista valtakunnaksi. Se voitti Karthagon puunilaissodissa ja valloitti Välimeren ympäristön. Valtaa piti yllä legioona: noin 5 000 sotilasta, jotka taistelivat ja rakensivat leirejä ja teitä. Valloitetut alueet muuttuivat provinsseiksi. Ihmiset saivat teitä ja kauppaa, mutta maksoivat veroa, ja moni vangittiin orjaksi. Valtakunta heikkeni monesta syystä. Läntinen osa päättyi vuonna 476.

Usein kysytyt kysymykset

Kuka oli Hannibal?

Hannibal oli Karthagon sotapäällikkö. Hän johti armeijansa Alppien yli Italiaan vuonna 218 eaa. ja voitti roomalaiset monta kertaa. Rooma ei silti antautunut, ja se voitti sodan vuonna 201 eaa.

Kuinka kauan legioonalainen palveli?

Legioonalainen palveli jopa 25 vuotta. Palveluksen jälkeen hän sai usein maata tai rahaa. Palvelusaikana hän marssi, harjoitteli ja rakensi.

Miksi Rooma voitti niin monta sotaa?

Syitä oli monta. Sotilaat harjoittelivat tarkasti, armeija oli hyvin järjestetty ja tiet auttoivat liikkumaan nopeasti. Rooma sai myös liittolaisilta lisää sotilaita. Se hävisi silti joitakin taisteluja, esimerkiksi Hannibalille.

Liittyvä sisältö

Kokeile tehtäviä