Tumma, matalalle laskeutuva pilvi kaartuu meren yllä, taivas sen alla on tumma; rannalla kivikko ja laituri, jolla on kolme ihmistä
Kumpusadepilvi lähestyy Itämeren rantaa Ölannin saarella Ruotsissa.. Kuva: Cloud cumulonimbus at baltic sea(1), Arnold Paul, CC BY-SA 2.5, muokattu: pienennetty

Sää: opetus, diat ja kysymykset

Mistä sää syntyy: Aurinko, tuuli, pilvet ja ilmanpaine. Säämittarit, sääennuste ja ukkosen turvallisuus kuvin ja kysymyksin. 3.–6. luokalle.

Sää on se, millainen ilma on ulkona juuri nyt: aurinkoista, pilvistä, tuulista tai sateista. Artikkeli kertoo, mistä sää syntyy: Aurinko, tuuli ja veden kierto tekevät pilvet ja sateen. Lisäksi katsotaan pilvityypit, ilmanpaine, säämittarit ja ukkosen turvallisuus. Jokainen vaihe on valmis näytettäväksi luokalle diana.

Lopuksi oppilas tietää, mitä sää ja ilmasto tarkoittavat, osaa nimetä tavallisimmat pilvet ja lukea sääennustetta. Hän tuntee ukkosen turvallisuusohjeet ja osaa arvioida salaman etäisyyden.

Tärkeät käsitteet

ilmasto
Paikan sää pitkän ajan keskiarvona. Suomessa on neljä vuodenaikaa.
pilvi
Taivaalla leijuva valkoinen tai harmaa kasa pieniä vesipisaroita.
tuuli
Liikkuva ilma, joka heiluttaa puita ja kuljettaa pilviä.
veden kiertokulku
Vesi haihtuu, tiivistyy pilviksi, sataa maahan ja palaa takaisin mereen.
ilmanpaine
Ilman paino maan pinnalla. Korkea ilmanpaine tuo usein poutaa.
lämpötila
Kertoo, kuinka lämmintä tai kylmää on. Se mitataan lämpömittarilla asteina.
sääennuste
Arvio siitä, millainen sää on tulevina päivinä.
ukkonen
Myrsky, jossa salamoi ja jyrisee. Salama on sähköä taivaalla.

Liittyvät tehtävät

  1. 1. Sää vai ilmasto?

    Millainen sää on ulkona juuri nyt?
    Millaista säätä täällä on yleensä kesällä ja millaista talvella?
    Mikä ero on säällä ja ilmastolla?

  2. 2. Aurinko saa sään liikkeelle

    Aurinko lämmittää ilmaa ja vettä. Lämmin ilma nousee ja viileämpi ilma virtaa tilalle: tämä on tuuli. Veden haihtuminen nostaa vesihöyryä ilmaan, ja ylhäällä tapahtuu tiivistyminen. Pilvistä sataa sadetta tai lunta: tämä on veden kiertokulku.

    Kaavio veden kiertokulusta: Aurinko ylhäällä, meri vasemmalla, nuolet haihtumisesta ja sateesta, pilviä, lunta ja lumihuippuinen vuori sekä jokia ja metsiä maalla; kuvan tekstit ovat englanniksi
    Veden kiertokulku NASA:n kaaviossa. Kuvan tekstit ovat englanniksi: evaporation = haihtuminen, precipitation = sade, clouds and water vapor = pilvet ja vesihöyry, transport = kuljetus.. Kuva: The Water Cycle (SVS30580), NASA's Scientific Visualization Studio - Marit Jentoft-Nilsen, Global Science and Technology, Inc./Deborah McLean, Public domain, muokattu: pienennetty
  3. 3. Neljä pilvityyppiä

    Kumpupilvi (cumulus) on valkoinen ja kohoileva. Kerrospilvi (stratus) on tasainen harmaa verho. Harsopilvi (cirrus) on ohut ja korkealla. Kumpusadepilvi (cumulonimbus) on tumma ja korkea, ja siitä syntyy ukkonen.

    Valkoisia, pehmeän näköisiä pilviä sinisellä taivaalla
    Kumpupilviä (cumulus): valkoisia ja pehmeän näköisiä. Ne kuuluvat usein poutasäähän.. Kuva: White Cumulus Clouds against Blue Sky (4), Lance Vanlewen, CC BY-SA 4.0, muokattu: pienennetty
    Tasainen harmaa pilvikerros peittää koko taivaan kaupungin talojen yllä
    Kerrospilvi (stratus): tasainen harmaa verho kaupungin yllä Limburgissa marraskuun iltapäivänä.. Kuva: Stratus nebulosus über Limburg, 26.11.2020 II, GerritR, CC BY-SA 4.0, muokattu: pienennetty
    Ohuita valkoisia pilvisäikeitä sinisellä taivaalla, alhaalla kaupungin siluetti horisontissa
    Harsopilviä (cirrus): ohuita säikeitä korkealla Stralsundin kaupungin yllä Pohjois-Saksassa.. Kuva: Cirrus clouds over Stralsund, Joko Helterhoff, CC BY-SA 4.0, muokattu: pienennetty
    Tumma, matalalle laskeutuva pilvi kaartuu meren yllä, taivas sen alla on tumma; rannalla kivikko ja laituri, jolla on kolme ihmistä
    Kumpusadepilvi (cumulonimbus) lähestyy Itämeren rantaa Ölannin saarella Ruotsissa.. Kuva: Cloud cumulonimbus at baltic sea(1), Arnold Paul, CC BY-SA 2.5, muokattu: pienennetty
  4. 4. Ilmanpaine ja sääkartta

    Ilmalla on paino, ja sen mittaa ilmanpaine. Yksikkö on hehtopascal (hPa). Korkeapaineessa sää on usein selkeä, ja matalapaineessa on pilviä, sadetta ja tuulta. Ilma virtaa korkeasta paineesta matalaan, ja se tuntuu tuulena.

    Sääkartta Pohjois-Amerikasta: ruskeat käyrät, siniset H-kirjaimet, punaiset L-kirjaimet sekä siniset ja punaiset rintamaviivat; kuvan tekstit ovat englanniksi
    Yhdysvaltain sääkartta 14.3.2020 (NOAA). Kuvan tekstit ovat englanniksi. H ja L ovat korkea- ja matalapaineen keskukset.. Kuva: 2020-03-14 Surface Weather Map NOAA, National Centers for Environmental Prediction, Public domain, muokattu: pienennetty
  5. 5. Sää mitataan ja ennustetaan

    Sääasemalla mitataan lämpötila lämpömittarilla, sademäärä sademittarilla millimetreinä, tuulen nopeus tuulimittarilla ja ilmanpaine ilmapuntarilla. Satelliitit kuvaavat pilviä avaruudesta. Tietokone laskee mittauksista sääennusteen. Siinä on symboli, lämpötila, tuuli ja sateen todennäköisyys.

    Harrastajan sääasema nurmikolla: vasemmalla valkoinen ritilöity sääkoju jalustalla, oikealla pitkä masto antureineen ja kotelo, taustalla Saksan lippu ja sininen taivas
    Harrastajan sääasema Mettingenissä Pohjois-Rein-Westfalenissa Saksassa. Vasemmalla sääkoju, oikealla masto antureineen.. Kuva: Wetterstation Mettingen Schlickelde 04, J.-H. Janßen, CC BY-SA 3.0, muokattu: pienennetty
  6. 6. Ukkonen ja turvallisuus

    Valo kulkee paljon nopeammin kuin ääni, joten salama nähdään ennen jyrähdystä. Laske sekunnit niiden välillä: 3 sekuntia on noin 1 kilometri, mutta se on vain arvio. Kun kuulet ukkosen, mene sisälle rakennukseen, äläkä jää aukealle, puun alle tai veteen. Ukkospilvestä voi sataa myös rakeita.

    Yön tummalla taivaalla useita haarautuvia salamoita, kirkkain iskee maahan; maan päällä näkyy puiden ja sähkölinjan pylväiden siluetteja
    Ukkonen Pritzerben lähellä Saksassa. Kirkkain salama iskee maahan.. Kuva: Lightning Pritzerbe 01 (MK), Mathias Krumbholz, CC BY-SA 3.0, muokattu: pienennetty
  7. 7. Tutkikaa säätä itse

    Pitäkää viikon ajan sääpäiväkirjaa: kirjatkaa joka päivä samaan aikaan lämpötila, pilvet, tuuli ja sade.
    Etsikää tämän päivän sääennuste ja verratkaa sitä ulkona näkyvään säähän: pitikö ennuste paikkansa?
    Salamasta jyrähdykseen on 6 sekuntia: kuinka kaukana salama iski?
    Tehkää sademittari muovipullosta ja mitatkaa, kuinka monta millimetriä vettä siihen kertyy.

Yhteenveto

Sää on ilmakehän tila tietyssä paikassa ja hetkessä, ilmasto sään keskiarvo pitkältä ajalta. Aurinko lämmittää ilmaa ja vettä, ja se saa aikaan tuulen ja veden kiertokulun. Pilvityyppejä ovat kumpupilvi, kerrospilvi, harsopilvi ja kumpusadepilvi. Korkeapaineessa sää on usein selkeä ja matalapaineessa pilvistä, sateista ja tuulista. Sää mitataan sääasemilla ja satelliiteilla, ja ennuste lasketaan mittauksista. Ukkosella mennään sisälle, ja kolme sekuntia salamasta jyrähdykseen on noin yksi kilometri.

Usein kysytyt kysymykset

Mistä pilvi on tehty?

Pilvi on pieniä vesipisaroita tai jääkiteitä, jotka leijuvat ilmassa. Vesihöyry itse on näkymätöntä. Pilvi syntyy, kun vesihöyry jäähtyy ja muuttuu pisaroiksi.

Miksi sääennuste ei aina pidä paikkaansa?

Ilmakehä muuttuu monimutkaisesti, ja tietokone laskee ennusteen mittauksista arviona. Lyhyt ennuste, esimerkiksi huomiseksi, on luotettavampi kuin ennuste viikon päähän.

Mistä tiedän, että ukkonen menee ohi?

Salamasta jyrähdykseen kuluu yhä enemmän sekunteja, kun ukkonen etääntyy. Odota sisällä, kunnes viimeisestä jyrähdyksestä on kulunut noin 30 minuuttia.

Liittyvä sisältö

Kokeile tehtäviä