Mänty- ja koivumetsä järven rannalla kesällä, metsän reunassa näkyy punainen mökki
Suomalaista metsää järven rannalla kesällä.. Kuva: Summer forest in Southern Finland, Ninara, CC BY 2.0, muokattu: pienennetty

Suomen luonto ja vuodenajat: mitä metsässä tapahtuu

Suomen luonnon peruspiirteet: vuodenajat, metsätyypit, kasvit ja eläinten sopeutuminen selkeästi selitettynä.

Suomen luonnossa vuodenajat vaihtelevat voimakkaasti. Kasvit ja eläimet ovat sopeutuneet siihen, että valoa ja lämpöä on eri määrä eri aikoina vuodesta.

Tärkeät käsitteet

kevät
Vuodenaika, jolloin lumi sulaa ja kasvit alkavat kasvaa.
kesä
Lämpimin vuodenaika, jolloin päivät ovat pitkiä ja valoisia.
syksy
Vuodenaika, jolloin lehdet kellastuvat ja putoavat puista.
talvi
Kylmä vuodenaika, jolloin sataa lunta ja vedet jäätyvät.
vuodenaikojen vaihtelu
Vuodenaikojen vaihtelu tarkoittaa, että kevät, kesä, syksy ja talvi seuraavat toisiaan. Se johtuu siitä, että Maan akseli on kallellaan, kun Maa kiertää Aurinkoa.
mänty
Mänty on havupuu, jolla on pitkät neulaset ja punertava kaarna rungon yläosassa.
kuusi
Korkea havupuu, jolla on lyhyet neulaset ja roikkuvat kävyt.
koivu
Koivu on lehtipuu, jonka rungossa on valkoinen tuohi. Se on Suomen kansallispuu.
  1. 1. Neljä vuodenaikaa

    Kevät, kesä, syksy ja talvi seuraavat toisiaan, koska maapallon akseli on kallellaan. Kallistuma muuttaa auringonvalon määrää.

    Metsän ympäröimä järvi ylhäältä kuvattuna: järven reunoilla on valkoista jäätä ja keskellä sinistä vettä
    Kevät: järven jää sulaa metsän keskellä Sipoossa huhtikuussa.. Kuva: Katronträsk in Sipoonkorpi, Sipoo, Finland, 2021 April, Ximonic (Simo Räsänen), CC BY-SA 3.0, muokattu: pienennetty
    Sininen metsäjärvi ylhäältä kuvattuna, ympärillä tiheää vihreää metsää ja peltoa
    Kesä: vehreä metsä ja järvi Sipoossa heinäkuussa.. Kuva: Helgträsk in Sipoonkorpi, Sipoo, Finland, 2021 July, Ximonic (Simo Räsänen), CC BY-SA 3.0, muokattu: pienennetty
    Kuusia ja keltaisia lehtipuita sekä ruskeanpunaista aluskasvillisuutta pilvisen taivaan alla
    Syksy: ruska värjää lehdet keltaisiksi ja punaisiksi Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa Lapissa syyskuussa.. Kuva: Forest near Punainenhiekka at Pallasjärvi in Pallas-Yllästunturi National Park, Kittilä, Lapland, Finland, 2021 September, Ximonic (Simo Räsänen), CC BY-SA 4.0, muokattu: pienennetty
    Lumisia kuusia ja mäntyjä, joiden latvoja aurinko valaisee kullanvärisiksi, ja hangessa kulkee latu
    Talvi: lumi peittää metsän helmikuussa Vantaalla Sipoonkorven alueella.. Kuva: Winter landscape at Solbacka in Sipoonkorpi, Kuninkaanmäki, Vantaa, Finland, 2026 February, Ximonic (Simo Räsänen), CC BY-SA 4.0, muokattu: pienennetty
  2. 2. Metsä

    Suomen yleisimmät puut ovat mänty, kuusi ja koivu. Havupuut säilyttävät neulasensa talven yli, lehtipuut pudottavat lehtensä.

    Suoria mäntyjen runkoja harvassa metsässä, jonka pohjaa peittää vihreä aluskasvillisuus
    Mäntymetsä kesällä. Mänty on havupuu.. Kuva: Tuoretta kangasmetsää kesällä, fi:User:MPorciusCato, CC BY-SA 3.0, muokattu: pienennetty
  3. 3. Eläinten talvi

    Osa eläimistä muuttaa etelään, osa vaipuu talviuneen ja osa vaihtaa turkin väriä. Esimerkiksi metsäjänis muuttuu talveksi valkoiseksi.

    Valkoinen jänis juoksee sorapinnalla, turkissa on ruskeita laikkuja ja kuono on ruskea
    Metsäjänis Oulussa huhtikuussa: valkoinen talviturkki on vielä jäljellä, mutta ruskeita laikkuja on jo ilmestynyt.. Kuva: Lepus timidus Oulu 20120428b, Estormiz, CC0, muokattu: pienennetty
    Orava istuu kuusen oksalla lumen vieressä, turkki on harmaa, korvissa on tupsut ja häntä on tuuhea
    Orava talvella: harmaa talviturkki ja korvatupsut. Orava ei nuku talviunta.. Kuva: Sciurus Vulgaris Oulu 20130222 02, Estormiz, CC0, muokattu: pienennetty
    Lumessa on jonossa isoja ja pieniä pyöreitä jälkiä, taustalla rannan puita ja rakennuksia
    Jäniksen jäljet jäätyneellä Kallavedellä Kuopiossa. Lumesta näkee, missä eläin on kulkenut.. Kuva: Hare tracks in Kuopio, Leo-setä, CC BY 2.0, muokattu: pienennetty
    Kaksi ruskeakarhua kävelee ruohikolla, edessä makaa kaatunut tukki
    Ruskeakarhut Kuusamossa. Karhu nukkuu talven pesässään eikä syö silloin.. Kuva: Kuusamo, Finland - Bears6, Ninara, CC BY 2.0, muokattu: pienennetty
  4. 4. Jokamiehenoikeudet

    Suomessa luonnossa saa liikkua, marjastaa ja sienestää melko vapaasti. Samalla on huolehdittava siitä, ettei luontoa tai toisten omaisuutta vahingoiteta.

    Käsi pitää valkoista ämpäriä, jossa on mustikoita, taustalla toinen ämpäri metsänpohjalla
    Mustikoita voi poimia metsästä: marjastus kuuluu jokamiehenoikeuksiin.. Kuva: Picking bilberries, Ypsilon from Finland, CC0, muokattu: pienennetty
  5. 5. Luonnon kiertokulku

    Kuolleet kasvit ja eläimet hajoavat maaperään ravinteiksi, joita kasvit käyttävät uudelleen. Mikään ei mene luonnossa hukkaan.

    Sammaloitunut kaatunut puunrunko metsänpohjalla, jonka edessä kasvaa valkovuokkoja, taustalla puita
    Kaatunut runko lahoaa hitaasti, ja sen ravinteet palaavat maahan. Maassa kasvaa valkovuokkoja.. Kuva: Spring deciduous forest with wood anemones and fallen tree trunk, Sanzzu, CC BY-SA 4.0, muokattu: pienennetty

Yhteenveto

Suomen luonto muuttuu vuodenaikojen mukaan, ja kasvit ja eläimet ovat sopeutuneet muutokseen eri tavoin. Luonnon havainnointi lähiympäristössä tekee ilmiöistä konkreettisia.

Usein kysytyt kysymykset

Miksi lehdet muuttuvat syksyllä värillisiksi?

Puu lopettaa lehtivihreän tuotannon, jolloin lehden muut väriaineet, kuten keltainen ja punainen, tulevat näkyviin.

Miksi kesällä on lämpimämpää?

Koska aurinko paistaa korkeammalta ja pidempään, jolloin maa ehtii lämmetä enemmän.

Mitä jokamiehenoikeudet eivät salli?

Ne eivät salli esimerkiksi kotirauhan häiritsemistä, avotulen tekoa toisen maalle tai puiden vahingoittamista.

Kokeile tehtäviä