Tyyni vuoristojärvi, jossa vuoret heijastuvat veteen; laaksossa leijuu matala sumupilvi
Kuva: Königssee mirror view from Malerwinkel, Bobak Ha'Eri, CC BY 3.0, muokattu: pienennetty

Veden kiertokulku: haihtuminen, tiivistyminen ja sade

Veden kiertokulku 3.–4. luokalle: haihtuminen, tiivistyminen, sade ja pohjavesi. Diat, tehtävät, kuvat, kaavio ja kokeilu purkissa.

Veden kiertokulku tarkoittaa sitä, että sama vesi kiertää meren, ilman ja maan välillä. Aurinko haihduttaa vettä, ilmassa se tiivistyy pilviksi, ja sade tuo sen takaisin maahan. Matkalla vesi vaihtaa olomuotoa: se on välillä nestettä, välillä vesihöyryä ja välillä jäätä tai lunta. Jokainen vaihe on valmis näytettäväksi luokalle diana.

Lopuksi oppilas osaa nimetä kiertokulun vaiheet ja kertoa ne omin sanoin. Luokka tekee myös pienen kiertokulun lasipurkissa.

Tärkeät käsitteet

veden kiertokulku
Vesi haihtuu, tiivistyy pilviksi, sataa maahan ja palaa takaisin mereen.
haihtuminen
Neste muuttuu kaasuksi, kuten lätäkkö kuivuu auringossa.
tiivistyminen
Kaasu muuttuu nesteeksi jäähtyessään, kuten vesipisarat kylmän lasin pinnalla.
vesihöyry
Kaasuksi muuttunut vesi. Sitä nousee kiehuvasta vedestä.
pilvi
Taivaalla leijuva valkoinen tai harmaa kasa pieniä vesipisaroita.
sade
Vesipisaroita, jotka putoavat pilvistä maahan.
lumi
Valkoisia pehmeitä hiutaleita, joita sataa taivaalta kylmällä säällä.
pohjavesi
Pohjavesi on vettä, joka on maan alla maaperän ja kallion raoissa. Sadevesi imeytyy maahan ja puhdistuu matkalla, ja sitä voidaan käyttää juomavetenä.
  1. 1. Minne lätäkkö katoaa?

    Minne lätäkkö katoaa, kun aurinko paistaa?
    Mistä pilvet tulevat?
    Minne sadevesi menee, kun se on satanut maahan?

  2. 2. Vettä on kaikkialla

    Suurin osa maapallon vedestä on meressä. Vettä on myös joissa ja järvissä, jäätiköissä ja maan alla. Ilmassa vettä on näkymättömänä vesihöyrynä. Vesi ei pysy paikallaan vaan liikkuu koko ajan.

    Aallot vyöryvät pitkälle hiekkarannalle; taivas on sininen ja kaukana näkyy ihmisiä uimassa
    Meri: suurin osa maapallon vedestä on meressä, ja se on suolaista. Kuva on Adrianmereltä Venetsian Lidolta.. Kuva: Adriatic waves on the beach of the Lido, Venice (IMG 5748), Tomasz Chralowicz, CC BY-SA 4.0, muokattu: pienennetty
    Lumen peittämä jäätikkö kaartuu vuorten välissä sinisen taivaan alla
    Jäätikkö: jäähän on sitoutunut makeaa vettä. Kuva on Aletschin jäätiköltä Sveitsin Alpeilta.. Kuva: Aletschgletscher-Eggishorn, Tobias Alt, Tobi 87, CC BY-SA 4.0, muokattu: pienennetty
    Leveä joki virtaa kaupungin läpi; vasemmalla talorivi ja oikealla rantapenger, vedessä uimareita
    Joki: Rein virtaa Baselin kaupungin läpi Sveitsissä. Joki jatkaa matkaansa kohti Pohjanmerta.. Kuva: Der Rhein in Basel 2, WikiEuropian, CC BY-SA 4.0, muokattu: pienennetty
    Turkoosi lähdelampi metsän keskellä; veden reunalla vanha kivinen sulkuportti
    Pohjavesi: Blautopf on lähde Baden-Württembergissä Saksassa. Maan alla virrannut vesi nousee siinä pintaan.. Kuva: View of the Blautopf (spring), PpP-v-v-i, CC BY-SA 4.0, muokattu: pienennetty
  3. 3. Aurinko haihduttaa veden

    Aurinko lämmittää merten, järvien ja maan vettä. Lämpimästä vedestä nousee ilmaan vesihöyryä. Tätä kutsutaan haihtumiseksi. Vesihöyry on kaasua, jota ei näe. Siksi märkä pyykki kuivuu: sen vesi haihtuu ilmaan.

    Valkoisia ja sinisiä pyyhkeitä roikkuu pyykkinarulla kivimuurin edessä
    Pyyhkeet kuivuvat auringossa, kun niiden vesi haihtuu ilmaan. Kuva on otettu Umagissa Kroatiassa.. Kuva: Drying laundry, Umag, Istria, Croatia, Michal Klajban, CC BY-SA 4.0, muokattu: pienennetty
  4. 4. Vesihöyry tiivistyy pilviksi

    Vesihöyry nousee ylös ja jäähtyy. Jäähtyessään se muuttuu pieniksi vesipisaroiksi. Tätä kutsutaan tiivistymiseksi. Korkealla pisarat muodostavat pilviä. Maan lähellä syntyy sumua ja yöllä kastetta.

    Valkoisia kumpupilviä tummansinistä taivasta vasten
    Pilvi: taivaalla vesihöyry on tiivistynyt pieniksi pisaroiksi.. Kuva: White Cumulus Clouds against Blue Sky (2), Lance Vanlewen, CC BY-SA 4.0, muokattu: pienennetty
    Matala sumu leijuu niityn ja metsän yllä aamulla; oikealla talon kulma
    Sumu: pilvi, joka syntyy aivan maan pinnan lähelle. Kuva on kesäaamulta Leintalista Saksasta.. Kuva: 2015-Bodennebel-Leintal, Kreuzschnabel, CC BY-SA 3.0, muokattu: pienennetty
    Kolme kirkasta pisaraa ruohonkorren reunalla, taustana tummanharmaa
    Kaste: ruohonkorsi on jäähtynyt yöllä, ja ilman vesihöyry on tiivistynyt sen pinnalle pisaroiksi.. Kuva: Dew drops on blade of grass in the morning, Massimo brizzi, CC BY-SA 4.0, muokattu: pienennetty
  5. 5. Sade, lumi ja rae

    Kun pisarat tai jääkiteet kasvavat raskaiksi, ne putoavat. Tätä kutsutaan sateeksi.

    Sadepisaroita ikkunalasilla, taustalla harmaa taivas
    Sade: pisaroita ikkunalasilla. Pilvistä putoavat pisarat ovat niin suuria, että ne eivät pysy ilmassa.. Kuva: Raindrops on the glass, BogTar201213, CC BY-SA 4.0, muokattu: pienennetty
    Suurennettu lumihiutale, jossa on kuusi sakaraa, sinisen ja harmaan taustaa vasten
    Lumi: lumihiutale suurennettuna. Kide on vain 4–5 millimetriä leveä. Kuva on otettu Moskovassa joulukuussa.. Kuva: Snowflake macro photography 1, Alexey Kljatov, CC BY-SA 4.0, muokattu: pienennetty
    Kämmenellä on kourallinen valkoisia jääpalloja eli rakeita, taustalla ruohoa
    Rae: pieniä jääpalloja kämmenellä. Rakeet syntyvät ukkospilvissä.. Kuva: Kroupy, Karel Štípek, CC0, muokattu: pienennetty
    1. Vesisade Pilvestä putoaa vesipisaroita
    2. Lumi Jääkiteet kasvavat lumihiutaleiksi
    3. Rae Ukkospilvessä syntyy pieniä jääpalloja
  6. 6. Veden kiertokulku

    Veden kiertokulku jatkuu, kun sadevesi valuu puroihin ja jokiin. Joet vievät veden mereen. Osa vedestä imeytyy maahan ja muuttuu pohjavedeksi. Sitten kierto alkaa alusta.

    Piirretty kaavio vuoristomaisemasta: aurinko, pilviä, sadetta, joki, järvi ja meri sekä nuolia, jotka näyttävät veden liikkeen; kuvassa ei ole tekstiä
    Veden kiertokulku yksinkertaistettuna kaaviona. Kuva: The water cycle, blank with no text, cropped correctly, Ingwik, CC BY-SA 3.0, muokattu: pienennetty
  7. 7. Kokeile purkissa

    Kokeilu: Lasipurkissa on lämmintä vettä. Opettaja peittää sen lautasella, jonka päällä on jääpaloja. Missä vesi haihtuu ja missä tiivistyy?
    Pohtikaa: Miksi ruohossa on kastetta aamulla mutta ei keskipäivällä?
    Pohtikaa: Missä kiertokulun kohdassa vesi on kaasua ja missä jäätä?

Yhteenveto

Veden kiertokulussa vesi liikkuu meren, ilman ja maan välillä. Aurinko lämmittää vettä, ja vesi haihtuu vesihöyryksi. Ylhäällä vesihöyry jäähtyy ja tiivistyy pilviksi. Pilvistä sataa vettä, lunta tai rakeita. Sadevesi valuu jokiin ja mereen tai imeytyy pohjavedeksi. Sitten kierto alkaa alusta.

Usein kysytyt kysymykset

Miksi sadevesi ei ole suolaista, vaikka vesi haihtuu merestä?

Kun merivesi haihtuu, suola jää mereen. Ilmaan nousee vain vesihöyryä. Siksi pilvet ja sadevesi ovat makeaa vettä.

Miksi pilvet eivät putoa maahan?

Pilven pisarat ovat hyvin pieniä ja kevyitä, ja nouseva ilma pitää ne ylhäällä. Kun pisarat yhdistyvät ja kasvavat raskaiksi, ne putoavat sateena.

Mistä hanavesi tulee?

Se tulee järvestä, joesta tai pohjavedestä. Vesilaitos puhdistaa veden ennen kuin se tulee hanaan. Monissa maissa osa juomavedestä saadaan pohjavedestä, joka on syntynyt sadevedestä.

Kokeile tehtäviä

Opetitteko tämän aiheen? Tee luokallesi tehtävä samasta aiheesta.

Tee tehtävä