Pitkä ja kapea puulaiva merellä, keltaoranssi raidallinen purje ja kymmeniä ihmisiä laidan sisällä, edessä rantakiviä
Havhingsten fra Glendalough, nykyaikainen jäljennös viikinkiajan pitkälaivasta. Kuva: Sea Stallion lowering sail, Smudge 9000, CC BY 2.0, muokattu: pienennetty

Viikingit: opetus, diat ja kysymykset

Keitä viikingit olivat, minne he purjehtivat ja miten he elivät? Laivat, riimut, saagat ja sarvikypärän myytti kuvin 4.–6. luokalle.

Viikingit purjehtivat Pohjolasta Pohjois-Amerikkaan ja Konstantinopoliin asti. Artikkeli sopii 4.–6. luokan historiaan, ja jokainen vaihe voidaan näyttää luokalle diana.

Lopuksi oppilas kertoo, keitä viikingit olivat, milloin ja minne he matkustivat ja miten he elivät. Hän tietää myös, mitä riimut ja saagat ovat ja mistä me tiedämme viikingeistä.

Tärkeät käsitteet

viikinki
Viikingit olivat pohjoismaisia merenkulkijoita, jotka tekivät kauppa- ja ryöstöretkiä noin vuosina 800–1050. He asuttivat myös Islannin ja Grönlannin, ja he kävivät Pohjois-Amerikassa asti. Sarvikypärät ovat myöhempää keksintöä, sillä niistä ei ole viikinkiajalta todisteita.
kaupankäynti
Kaupankäynti tarkoittaa tavaroiden ja palvelujen ostamista ja myymistä. Sitä on ollut kauan ennen rahaa vaihtokauppana, ja nykyään sitä käydään sekä maiden välillä että verkossa. Kaupan avulla ihmiset saavat tuotteita, joita he eivät itse valmista.
asutus
Asutus tarkoittaa alueen asuinpaikkoja ja sitä, miten ihmiset ovat sinne asettuneet. Asutus syntyy usein vesistöjen, viljelysmaan ja kulkureittien lähelle, koska ihmiset ovat tarvinneet niitä elääkseen.
luostari
Paikka, jossa munkit tai nunnat asuivat, rukoilivat ja tekivät työtä yhdessä. Luostareissa kopioitiin kirjoja, hoidettiin sairaita ja viljeltiin puutarhoja. Suomessa toimi keskiajalla muutama luostari, esimerkiksi Naantalin birgittalaisluostari.
arkeologi
Tutkija, joka kaivaa maasta vanhoja esineitä ja jäänteitä ja selvittää niiden avulla menneisyyttä. Arkeologi kaivaa varovasti lastalla ja siveltimellä ja kirjaa jokaisen löydön paikan tarkasti. Kivikaudesta tiedämme lähes kaiken arkeologien ansiosta, koska kirjoitusta ei vielä ollut.
historian lähde
Historian lähde on mikä tahansa menneisyydestä kertova aineisto, kuten kirje, valokuva, esine tai rakennus. Alkuperäislähde on peräisin tutkittavalta ajalta, ja tutkimuskirjallisuus on myöhemmin kirjoitettu. Tutkijan täytyy aina arvioida, kuka lähteen on tehnyt ja miksi.
myytti
Myytti on pyhä tai perinteinen kertomus, joka selittää esimerkiksi maailman synnyn tai luonnonilmiöitä. Kreikkalaiset jumaltarinat ja Kalevalan kertomukset sisältävät myyttejä. Arkikielessä myytti tarkoittaa myös yleistä, mutta väärää uskomusta.

Liittyvät tehtävät

Tähän aiheeseen ei ole vielä tehtävää

Opettaja tai tekijä: tee ensimmäinen tehtävä Puro Editorilla ja valitse aiheeksi Viikingit. Se ilmestyy tähän heti, kun se on julkaistu.

Tee ensimmäinen tehtävä tähän aiheeseen

  1. 1. Mitä tiedät viikingeistä?

    Mistä viikingit tulivat?
    Millä he matkustivat meren yli?
    Oliko viikingeillä sarvet kypärässä?
    Mistä me tiedämme, miten he elivät?

  2. 2. Viikinkiaika noin 793–1066

    Viikingit olivat merenkulkijoita nykyisen Norjan, Ruotsin ja Tanskan alueelta. Kaikki pohjoismaalaiset eivät olleet viikinkejä. Useimmat olivat maanviljelijöitä, jotka pysyivät kotona. Vuosiluvut ovat perinteisiä rajoja.

    Punaisesta kivestä rakennetun luostarin rauniot nurmella, edessä hautakiviä
    Lindisfarnen saari Englannissa. Rauniot ovat myöhemmästä luostarista.. Kuva: Holy Island, Lindisfarne Priory - geograph.org.uk - 8137764, Michael Garlick, CC BY-SA 2.0, muokattu: pienennetty
    Nurmikatteinen turvetalo puuaidan takana meren rannalla, katolla savuaukkoja
    Turvetalon jäljennös L'Anse aux Meadowsissa Kanadassa. Kuva: L'Anse aux Meadows, recreated long house, D. Gordon E. Robertson, CC BY-SA 3.0, muokattu: pienennetty
    1. 793 Viikingit ryöstävät Lindisfarnen luostarin Englannin rannikolla
    2. 800-luku Ryöstö- ja kauppamatkoja länteen ja itään
    3. noin 870 Viikingit alkavat asuttaa Islantia
    4. noin 1000 Grönlannista purjehditaan Pohjois-Amerikkaan, L'Anse aux Meadowsiin
    5. 1066 Norjan kuningas Harald kaatuu Englannissa. Tätä pidetään viikinkiajan loppuna.
  3. 3. Ryöstöjä, kauppaa ja uusia asuinpaikkoja

    Viikingit ryöstivät rikkaita luostareita ja kaupunkeja. Kaupankäynti vei heidät kauas, sillä he myivät turkiksia ja orjia ja saivat vastineeksi hopeaa. He myös asuttivat uusia maita, kuten Islannin. Idässä reitti kulki jokia pitkin Novgorodiin, Kiovaan ja Konstantinopoliin.

    Euroopan korkokartta: Skandinavia, Brittein saaret, Islanti, Itämeri, Venäjän joet ja Mustameri
    Viikinkien matkojen kohteita Euroopan kartalla. Kuva: Europe relief laea location map, Alexrk2, CC BY-SA 3.0, muokattu: pienennetty
  4. 4. Viikinkilaiva

    Arkeologit kaivoivat Gokstadin laivan esiin hautakummusta Norjassa vuonna 1880. Noin 23 metriä pitkä laiva oli kapea ja matala, joten sillä pääsi meren lisäksi jokia pitkin. Tuulella kuljettiin purjeella, tyynellä soudettiin. Toinen kuuluisa laivahauta on Osebergin laiva.

    Tumma puulaiva museosalissa sivulta: korkeat kaarevat päät, limittäin naulatut laudat ja airoaukkoja laidassa
    Gokstadin laiva museossa Oslossa. Kuva: Gokstad Ship Side View, Bjørn Christian Tørrissen, CC BY-SA 3.0, muokattu: pienennetty
  5. 5. Arki, yhteiskunta ja jumalat

    Useimmat viikingit olivat maanviljelijöitä, ja koko suku asui yhdessä pitkätalossa. Yhteiskunnassa oli päälliköitä, vapaita ja orjia, ja riidat ratkottiin käräjillä. Viikingit palvoivat monia jumalia, kuten Odinia ja Toria. Kristinusko levisi Pohjolaan viikinkiajan lopulla.

    Pitkä matala puutalo, jonka katto kaartuu kuin laivan pohja, edessä niitty ja taustalla vuoria
    Päällikön pitkätalon jäljennös Lofooteilla Norjassa. Kuva: Viking museum -Longhouse, Paul Berzinn, CC BY-SA 3.0, muokattu: pienennetty
    Hopeisia rannerenkaita, sormuksia ja koristeltuja hopeapaloja museon vitriinissä
    Hopea-aarre Gotlannista. Hopea punnittiin maksuksi.. Kuva: Hacksilver Spillings Hoard 1, W.carter, CC BY-SA 4.0, muokattu: pienennetty
    Hopeinen vasaran muotoinen riipus, jossa kierrekuvioita ja eläimen pää
    Torin vasaraa esittävä hopeariipus. Kuva: Pendant, Thor’s hammer (6851003113), The Swedish History Museum, Stockholm, CC BY 2.0, muokattu: pienennetty
    Ruosteinen pyöreä rautakypärä, jossa silmälasien muotoinen kasvosuojus eikä sarvia
    Viikinkiajan kypärä Gjermundbusta Norjasta. Siinä ei ole sarvia.. Kuva: Hjelm av jern fra vikingtid fra Gjermundbu, NTNU Vitenskapsmuseet, CC BY 2.0, muokattu: pienennetty
  6. 6. Riimut ja saagat kertovat

    Viikingit kirjoittivat riimuilla, kulmikkailla merkeillä, joita oli helppo hakata kiveen. Jellingin kivessä Tanskan kuningas Harald kertoo tehneensä tanskalaiset kristityiksi. Saagat ovat Islannissa 1200-luvulla kirjoitettuja kertomuksia. Ne ovat tärkeä historian lähde, mutta osa niistä on tarinaa.

    Suuri harmaa kivi, johon on hakattu ihmishahmo köynnöskuvioiden keskelle ja alareunaan riimukirjoitusta
    Jellingin suuri riimukivi Tanskassa. Kuva: Jellingsten stor 1, Photographer Roberto Fortuna, commisioned by the Danish National Museum, CC BY-SA 3.0, muokattu: pienennetty
  7. 7. Pohtikaa pareittain

    Miksi viikinkilaiva sopi sekä merelle että joille?
    Miksi luostarit olivat viikingeille houkuttelevia ryöstökohteita?
    Mitä eroa on riimukivellä ja saagalla historian lähteenä?
    Miksi moni kuvittelee yhä viikingit sarvikypärä päässä?

Yhteenveto

Viikingit olivat merenkulkijoita nykyisen Norjan, Ruotsin ja Tanskan alueelta. Viikinkiaika kesti noin vuodesta 793 vuoteen 1066. Viikingit ryöstivät, kävivät kauppaa ja asuttivat uusia maita Islannista Pohjois-Amerikkaan. Useimmat heistä olivat maanviljelijöitä, jotka palvoivat monia jumalia. Tiedämme heistä arkeologien löytöjen, riimukivien ja saagojen avulla. Sarvikypärä on myöhempi myytti.

Usein kysytyt kysymykset

Oliko viikingeillä sarvikypärät?

Ei. Viikinkiajan kypäristä ei ole löydetty sarvia. Kuva sarvipäisistä viikingeistä syntyi 1800-luvulla maalauksista ja oopperoiden puvuista.

Olivatko kaikki pohjoismaalaiset viikinkejä?

Eivät. Viikinki oli merelle ryöstö- tai kauppamatkalle lähtevä. Useimmat ihmiset olivat maanviljelijöitä, jotka pysyivät kotona.

Kävivätkö viikingit Amerikassa?

Kyllä. Noin vuonna 1000 viikingit purjehtivat Grönlannista Pohjois-Amerikkaan. Kanadan Newfoundlandista, L'Anse aux Meadowsista, on löydetty heidän asuinpaikkansa jäänteet.

Liittyvä sisältö

Kokeile tehtäviä