
Perspektiivi taiteessa: opetus, diat ja kysymykset
Miten taiteilijat ovat kuvanneet syvyyttä antiikista nykyaikaan: häviämispiste, horisontti ja ilmaperspektiivi oikeiden teosten avulla.
Perspektiivi on taiteilijan keino saada tasainen kuva näyttämään syvältä. Artikkeli selittää ensin, miten se toimii, ja käy sitten läpi, miten tilaa on kuvattu antiikista nykyaikaan. Renessanssi on yksi luku: silloin keksittiin viivaperspektiivi. Jokainen vaihe voidaan näyttää luokalle diana.
Lopuksi oppilas tuntee sanat horisontti, häviämispiste ja ilmaperspektiivi, osaa piirtää tien yhden häviämispisteen avulla ja huomaa teoksista, miten taiteilija on kuvannut syvyyttä.
Tärkeät käsitteet
- perspektiivi
Piirtämisen tapa, jossa kaukana olevat asiat näkyvät pienempinä ja viivat yhtyvät kohti yhtä pistettä. Brunelleschi selvitti keskeisperspektiivin säännöt 1400-luvun alussa. Sen ansiosta maalauksiin saatiin syvyyttä.- viivaperspektiivi
Viivaperspektiivi on tapa piirtää tasaiselle paperille syvyyden vaikutelma. Kaukana olevat asiat piirretään pienemmiksi ja ne näyttävät lähestyvän yhtä pistettä.- horisontti
Horisontti on kaukainen raja, jossa maa tai meri näyttää kohtaavan taivaan. Sitä ei voi saavuttaa, koska se siirtyy kauemmas, kun kuljet sitä kohti.- taidemaalari
Taiteilija, joka maalaa kuvia. Renessanssin taidemaalarit opettelivat kuvaamaan ihmistä, valoa ja syvyyttä aiempaa todellisemmin. Kuuluisia renessanssimaalareita olivat Leonardo da Vinci, Michelangelo ja Rafael.- renessanssi
Renessanssi oli 1300-luvulla Italiassa alkanut kulttuurin kausi, joka levisi muualle Eurooppaan 1400- ja 1500-luvulla. Sana tarkoittaa uudelleensyntymistä, koska antiikin tiedettä ja taidetta alettiin tutkia uudelleen. Tunnetuimpia renessanssin taiteilijoita ovat Leonardo da Vinci ja Michelangelo.- keskiaika
Keskiaika on Euroopan historian kausi antiikin ja uuden ajan välissä, noin vuodesta 500 vuoteen 1500. Silloin kirkolla oli suuri valta ja suurin osa ihmisistä eli maataloudesta. Suomessa keskiajan katsotaan alkaneen vasta 1100–1200-luvulla.- antiikki
- Antiikki on antiikin Kreikan ja Rooman aika Välimeren ympärillä, noin 800 eaa.–500 jaa. Silloin kehittyivät esimerkiksi demokratia, filosofia ja roomalainen oikeus. Antiikin perintö vaikuttaa yhä eurooppalaiseen kulttuuriin.
- vuori
Korkea ja jyrkkä maan kohouma. Maailman korkein vuori on Mount Everest.
Liittyvät tehtävät
1. Miten litteään kuvaan tulee syvyyttä?
Katso otsikkokuvaa: onko sali litteä vai syvä?
Mikä saa sen näyttämään syvältä?
Ovatko kaukaiset ihmiset isompia vai pienempiä kuin lähellä olevat?
Näyttivätkö kaikki maalarit tilan samalla tavalla jo tuhat vuotta sitten?2. Perspektiivi: miten syvyys piirretään
Perspektiivi tarkoittaa syvyyden näyttämistä tasaisella kuvalla. Kaukana oleva näyttää pienemmältä, ja lähellä oleva peittää osan kauempana olevasta. Yhdensuuntaiset viivat, kuten kiskot, näyttävät kohtaavan häviämispisteessä horisontilla.

Suora rautatie lähellä Escombia, Englanti. Kiskot ovat yhdensuuntaiset, mutta näyttävät kohtaavan kaukana.. Kuva: Weardale Railway - straight track near Escomb, Nigel Thompson, CC BY-SA 2.0, muokattu: pienennetty 3. Ennen perspektiiviä: antiikki ja keskiaika
Antiikin roomalaiset maalasivat seinille rakennuksia, jotka näyttävät syviltä, mutta yhtä yhteistä sääntöä ei ollut. Keskiajalla kuvan ei tarvinnut näyttää oikealta tilalta: tärkein hahmo maalattiin suurimmaksi ja tausta oli usein kultaa.

Roomalainen seinämaalaus Boscorealesta (n. 50–40 eaa.). Rakennukset näyttävät syviltä, mutta koko seinälle ei ole yhtä yhteistä häviämispistettä.. Kuva: Cubiculum (bedroom) from the Villa of P. Fannius Synistor at Boscoreale, Tuntematon roomalainen maalari (Metropolitan Museum of Art), CC0, muokattu: pienennetty 
Cimabue: Maria ja lapsi valtaistuimella (n. 1290). Maria on suurin, enkelit pienempiä ja tausta kultaa.. Kuva: Maestà di Santa Trinita (n. 1290), Cimabue, Public domain, muokattu: pienennetty 4. Renessanssi keksii viivaperspektiivin
Firenzessä taidemaalarit ja arkkitehdit alkoivat 1400-luvun alussa tutkia, miten viivat kohtaavat. Viivaperspektiivi on tapa piirtää syvyys säännöillä, ja sen avulla kaikki viivat johtavat yhteen häviämispisteeseen.

Masaccio: Pyhä kolminaisuus (n. 1425–1428), Firenze. Holvin kasetit pienenevät, ja holvi näyttää jatkuvan seinän sisään.. Kuva: Holy Trinity (n. 1425–1428), Masaccio, Public domain, muokattu: pienennetty - n. 1415–1420 Brunelleschi kokeilee: Arkkitehti tutkii Firenzessä, miten rakennus näyttää piirretyltä.
- n. 1425–1428 Masaccio maalaa: Holvi näyttää jatkuvan seinän sisään.
- 1435 Alberti kirjoittaa säännöt: Kirja De pictura selittää, miten kuva piirretään.
5. Häviämispiste oikeassa maalauksessa
Perugino maalasi lattian ruudut niin, että viivat johtavat temppelin ovelle. Siinä on häviämispiste. Horisontti kulkee samalla korkeudella. Etualan ihmiset ovat suuria ja kaukaiset pieniä.

Pietro Perugino: Avainten luovutus (1481–1482), Sikstuksen kappeli, Rooma. Lattian viivat kohtaavat temppelin ovella.. Kuva: Christ Handing the Keys to St. Peter (1481–1482), Pietro Perugino, Public domain, muokattu: pienennetty 6. Muita tapoja näyttää syvyys
Leonardo vaalensi ja sinersi kaukaisia vuoria: se on ilmaperspektiivi. Kiinalaisessa maalauksessa kaukaisempi on usein ylempänä. Cézanne ei välittänyt yhdestä häviämispisteestä: pöydän reunat eivät jatku suorina.

Leonardo da Vinci: Mona Lisa (aloitettu n. 1503). Kaukainen maisema on vaaleampi ja sinertävämpi kuin hahmo. Vanha vernissa on kellastanut värejä.. Kuva: Mona Lisa, Leonardo da Vinci, Public domain, muokattu: pienennetty 
Guo Xi: Varhainen kevät (1072), Kiina. Kaukaisemmat vuoret ovat ylempänä ja häipyvät usvaan. Kuvassa on kiinankielistä tekstiä ja leimoja.. Kuva: Early Spring (1072), Guo Xi, Public domain, muokattu: pienennetty 
Paul Cézanne: Omenakori (n. 1893). Pöydän reuna ei jatku samalla viivalla liinan molemmin puolin.. Kuva: The Basket of Apples (n. 1893), Paul Cézanne, Public domain, muokattu: pienennetty 7. Kokeile itse ja pohtikaa
Piirrä paperin keskelle vaakaviiva: se on horisontti.
Merkitse viivalle häviämispiste.
Piirrä alareunasta kaksi viivaa pisteeseen: tie.
Piirrä tien varteen puita: lähellä isoja, kaukana pieniä.
Mikä Peruginon kuvassa näyttää kaukaiselta ja miksi?
Yhteenveto
Perspektiivi saa tasaisen kuvan näyttämään syvältä. Kaukana oleva on pienempi, vaaleampi ja lähellä olevan peitossa. Antiikin ja keskiajan kuvissa ei ollut yhtä yhteistä sääntöä. Renessanssissa Firenzessä keksittiin viivaperspektiivi, jossa yhdensuuntaiset viivat johtavat häviämispisteeseen horisontilla. Muualla ja myöhemmin taiteilijat käyttivät myös muita keinoja.
Usein kysytyt kysymykset
Miksi yhdensuuntaiset viivat näyttävät kohtaavan?
Mitä kauempana asia on, sitä pienemmältä se näyttää. Myös kiskojen väli kapenee. Kaukana väli on niin pieni, että viivat näyttävät yhtyvän. Oikeasti ne eivät kohtaa koskaan.
Mikä on horisontti?
Horisontti on viiva, jossa maa tai meri näyttää kohtaavan taivaan. Se on samalla korkeudella kuin katsojan silmät. Häviämispiste on aina horisontilla.
Käyttivätkö kaikki taiteilijat viivaperspektiiviä?
Eivät. Antiikissa, keskiajalla ja monessa muussa kulttuurissa kuvattiin syvyyttä muilla keinoilla. Renessanssin jälkeenkin taiteilija on voinut jättää säännön pois, kuten Cézanne.