Fresko: kaareva sali, jonka lattian, pylväiden ja holvin viivat johtavat keskellä olevalle kaarelle; edessä kymmeniä ihmisiä portailla ja lattialla
Raphael: Ateenan koulu (n. 1509–1511), Vatikaani. Salin viivat johtavat keskelle, kahden pääpuhujan taakse.. Kuva: The School of Athens (n. 1509–1511), Raphael (Raffaello Sanzio), Public domain, muokattu: pienennetty

Perspektiivi taiteessa: opetus, diat ja kysymykset

Miten taiteilijat ovat kuvanneet syvyyttä antiikista nykyaikaan: häviämispiste, horisontti ja ilmaperspektiivi oikeiden teosten avulla.

Perspektiivi on taiteilijan keino saada tasainen kuva näyttämään syvältä. Artikkeli selittää ensin, miten se toimii, ja käy sitten läpi, miten tilaa on kuvattu antiikista nykyaikaan. Renessanssi on yksi luku: silloin keksittiin viivaperspektiivi. Jokainen vaihe voidaan näyttää luokalle diana.

Lopuksi oppilas tuntee sanat horisontti, häviämispiste ja ilmaperspektiivi, osaa piirtää tien yhden häviämispisteen avulla ja huomaa teoksista, miten taiteilija on kuvannut syvyyttä.

Tärkeät käsitteet

perspektiivi
Piirtämisen tapa, jossa kaukana olevat asiat näkyvät pienempinä ja viivat yhtyvät kohti yhtä pistettä. Brunelleschi selvitti keskeisperspektiivin säännöt 1400-luvun alussa. Sen ansiosta maalauksiin saatiin syvyyttä.
viivaperspektiivi
Viivaperspektiivi on tapa piirtää tasaiselle paperille syvyyden vaikutelma. Kaukana olevat asiat piirretään pienemmiksi ja ne näyttävät lähestyvän yhtä pistettä.
horisontti
Horisontti on kaukainen raja, jossa maa tai meri näyttää kohtaavan taivaan. Sitä ei voi saavuttaa, koska se siirtyy kauemmas, kun kuljet sitä kohti.
taidemaalari
Taiteilija, joka maalaa kuvia. Renessanssin taidemaalarit opettelivat kuvaamaan ihmistä, valoa ja syvyyttä aiempaa todellisemmin. Kuuluisia renessanssimaalareita olivat Leonardo da Vinci, Michelangelo ja Rafael.
renessanssi
Renessanssi oli 1300-luvulla Italiassa alkanut kulttuurin kausi, joka levisi muualle Eurooppaan 1400- ja 1500-luvulla. Sana tarkoittaa uudelleensyntymistä, koska antiikin tiedettä ja taidetta alettiin tutkia uudelleen. Tunnetuimpia renessanssin taiteilijoita ovat Leonardo da Vinci ja Michelangelo.
keskiaika
Keskiaika on Euroopan historian kausi antiikin ja uuden ajan välissä, noin vuodesta 500 vuoteen 1500. Silloin kirkolla oli suuri valta ja suurin osa ihmisistä eli maataloudesta. Suomessa keskiajan katsotaan alkaneen vasta 1100–1200-luvulla.
antiikki
Antiikki on antiikin Kreikan ja Rooman aika Välimeren ympärillä, noin 800 eaa.–500 jaa. Silloin kehittyivät esimerkiksi demokratia, filosofia ja roomalainen oikeus. Antiikin perintö vaikuttaa yhä eurooppalaiseen kulttuuriin.
vuori
Korkea ja jyrkkä maan kohouma. Maailman korkein vuori on Mount Everest.

Liittyvät tehtävät

  1. 1. Miten litteään kuvaan tulee syvyyttä?

    Katso otsikkokuvaa: onko sali litteä vai syvä?
    Mikä saa sen näyttämään syvältä?
    Ovatko kaukaiset ihmiset isompia vai pienempiä kuin lähellä olevat?
    Näyttivätkö kaikki maalarit tilan samalla tavalla jo tuhat vuotta sitten?

  2. 2. Perspektiivi: miten syvyys piirretään

    Perspektiivi tarkoittaa syvyyden näyttämistä tasaisella kuvalla. Kaukana oleva näyttää pienemmältä, ja lähellä oleva peittää osan kauempana olevasta. Yhdensuuntaiset viivat, kuten kiskot, näyttävät kohtaavan häviämispisteessä horisontilla.

    Suora rautatie, jonka kaksi kiskoa kapenevat kohti kaukaista pistettä; vasemmalla tiiliseinä ja ruohoinen penkka, oikealla paljaita pensaita, ylhäällä sininen taivas
    Suora rautatie lähellä Escombia, Englanti. Kiskot ovat yhdensuuntaiset, mutta näyttävät kohtaavan kaukana.. Kuva: Weardale Railway - straight track near Escomb, Nigel Thompson, CC BY-SA 2.0, muokattu: pienennetty
  3. 3. Ennen perspektiiviä: antiikki ja keskiaika

    Antiikin roomalaiset maalasivat seinille rakennuksia, jotka näyttävät syviltä, mutta yhtä yhteistä sääntöä ei ollut. Keskiajalla kuvan ei tarvinnut näyttää oikealta tilalta: tärkein hahmo maalattiin suurimmaksi ja tausta oli usein kultaa.

    Roomalainen seinämaalaus: kolme kehystettyä näkymää, joissa on rakennuksia, ovia, pylväitä ja yksi pyöreä temppeli punaisella pohjalla
    Roomalainen seinämaalaus Boscorealesta (n. 50–40 eaa.). Rakennukset näyttävät syviltä, mutta koko seinälle ei ole yhtä yhteistä häviämispistettä.. Kuva: Cubiculum (bedroom) from the Villa of P. Fannius Synistor at Boscoreale, Tuntematon roomalainen maalari (Metropolitan Museum of Art), CC0, muokattu: pienennetty
    Keskiaikainen alttaritaulu: suuri Maria istuu valtaistuimella lapsi sylissään, ympärillä pienempiä enkeleitä, tausta on kultaa
    Cimabue: Maria ja lapsi valtaistuimella (n. 1290). Maria on suurin, enkelit pienempiä ja tausta kultaa.. Kuva: Maestà di Santa Trinita (n. 1290), Cimabue, Public domain, muokattu: pienennetty
  4. 4. Renessanssi keksii viivaperspektiivin

    Firenzessä taidemaalarit ja arkkitehdit alkoivat 1400-luvun alussa tutkia, miten viivat kohtaavat. Viivaperspektiivi on tapa piirtää syvyys säännöillä, ja sen avulla kaikki viivat johtavat yhteen häviämispisteeseen.

    Fresko: kaari ja pylväät kehystävät ristiinnaulitun hahmon, jonka takana on tynnyriholvi neliökasetteineen; edessä polvistuu kaksi hahmoa
    Masaccio: Pyhä kolminaisuus (n. 1425–1428), Firenze. Holvin kasetit pienenevät, ja holvi näyttää jatkuvan seinän sisään.. Kuva: Holy Trinity (n. 1425–1428), Masaccio, Public domain, muokattu: pienennetty
    1. n. 1415–1420 Brunelleschi kokeilee: Arkkitehti tutkii Firenzessä, miten rakennus näyttää piirretyltä.
    2. n. 1425–1428 Masaccio maalaa: Holvi näyttää jatkuvan seinän sisään.
    3. 1435 Alberti kirjoittaa säännöt: Kirja De pictura selittää, miten kuva piirretään.
  5. 5. Häviämispiste oikeassa maalauksessa

    Perugino maalasi lattian ruudut niin, että viivat johtavat temppelin ovelle. Siinä on häviämispiste. Horisontti kulkee samalla korkeudella. Etualan ihmiset ovat suuria ja kaukaiset pieniä.

    Fresko: laaja aukio, jonka ruudutettu lattia johtaa keskellä olevalle kupolirakennukselle; etualalla rivi värikkäisiin vaatteisiin pukeutuneita ihmisiä, kaukana pieniä hahmoja ja kaksi riemukaarta
    Pietro Perugino: Avainten luovutus (1481–1482), Sikstuksen kappeli, Rooma. Lattian viivat kohtaavat temppelin ovella.. Kuva: Christ Handing the Keys to St. Peter (1481–1482), Pietro Perugino, Public domain, muokattu: pienennetty
  6. 6. Muita tapoja näyttää syvyys

    Leonardo vaalensi ja sinersi kaukaisia vuoria: se on ilmaperspektiivi. Kiinalaisessa maalauksessa kaukaisempi on usein ylempänä. Cézanne ei välittänyt yhdestä häviämispisteestä: pöydän reunat eivät jatku suorina.

    Maalaus naisesta, joka istuu puoliksi sivuttain; hänen takanaan on usvainen maisema, jossa on vuoria, vesi ja polku
    Leonardo da Vinci: Mona Lisa (aloitettu n. 1503). Kaukainen maisema on vaaleampi ja sinertävämpi kuin hahmo. Vanha vernissa on kellastanut värejä.. Kuva: Mona Lisa, Leonardo da Vinci, Public domain, muokattu: pienennetty
    Kiinalainen riippumaalaus: korkeita sumuisia kallioita ja vuoria, joiden välissä on puita, vesiputouksia ja pieni vene; kaukaiset huiput häipyvät usvaan
    Guo Xi: Varhainen kevät (1072), Kiina. Kaukaisemmat vuoret ovat ylempänä ja häipyvät usvaan. Kuvassa on kiinankielistä tekstiä ja leimoja.. Kuva: Early Spring (1072), Guo Xi, Public domain, muokattu: pienennetty
    Asetelmamaalaus: omenakori, tumma pullo ja lautasellinen keksejä pöydällä, etualalla rypistynyt valkoinen liina ja omenoita
    Paul Cézanne: Omenakori (n. 1893). Pöydän reuna ei jatku samalla viivalla liinan molemmin puolin.. Kuva: The Basket of Apples (n. 1893), Paul Cézanne, Public domain, muokattu: pienennetty
  7. 7. Kokeile itse ja pohtikaa

    Piirrä paperin keskelle vaakaviiva: se on horisontti.
    Merkitse viivalle häviämispiste.
    Piirrä alareunasta kaksi viivaa pisteeseen: tie.
    Piirrä tien varteen puita: lähellä isoja, kaukana pieniä.
    Mikä Peruginon kuvassa näyttää kaukaiselta ja miksi?

Yhteenveto

Perspektiivi saa tasaisen kuvan näyttämään syvältä. Kaukana oleva on pienempi, vaaleampi ja lähellä olevan peitossa. Antiikin ja keskiajan kuvissa ei ollut yhtä yhteistä sääntöä. Renessanssissa Firenzessä keksittiin viivaperspektiivi, jossa yhdensuuntaiset viivat johtavat häviämispisteeseen horisontilla. Muualla ja myöhemmin taiteilijat käyttivät myös muita keinoja.

Usein kysytyt kysymykset

Miksi yhdensuuntaiset viivat näyttävät kohtaavan?

Mitä kauempana asia on, sitä pienemmältä se näyttää. Myös kiskojen väli kapenee. Kaukana väli on niin pieni, että viivat näyttävät yhtyvän. Oikeasti ne eivät kohtaa koskaan.

Mikä on horisontti?

Horisontti on viiva, jossa maa tai meri näyttää kohtaavan taivaan. Se on samalla korkeudella kuin katsojan silmät. Häviämispiste on aina horisontilla.

Käyttivätkö kaikki taiteilijat viivaperspektiiviä?

Eivät. Antiikissa, keskiajalla ja monessa muussa kulttuurissa kuvattiin syvyyttä muilla keinoilla. Renessanssin jälkeenkin taiteilija on voinut jättää säännön pois, kuten Cézanne.

Liittyvä sisältö

Kaikki aiheen videot (5)

Kokeile tehtäviä