Mitä opetukselle oikein tapahtuu seuraavan 10 vuoden kuluessa?

Olen tykästynyt Tekniikan Maailma -lehden (jonka tilaaja siis olen) Näkijä-palstaan, jossa vuorollaan eri alojen asiantuntijat tekevät ennustuksia oman erikoisosaamisalansa päivän polttavista aiheista. Heräsi mieleeni, että vastaavanlainen asiantuntijapohdiskelu olisi myös opetusalalla paikallaan.

Näkijä Ville Tuovinen, KM, Puro Education

Vuosi 2025: Kynällä käytettävät hybridilaitteet löytyvät jo poikkeuksetta jokaiselta koululaiselta Suomessa, ja myös maailmanlaajuisesti näiden laitteiden potentiaali on viimein huomattu. Opiskelu tapahtuu yhä kouluissa, jotka on toki varustettu 5G-verkoilla, joten verkkoyhteydet toimivat sulavasti. Oppikirjoja käytetään yhä rinnakkain laitteiden kanssa, vaikka useimpiin oppiaineisiin löytyy jo kelvollisia digitaalisia oppimisympäristöjä. Digitaaliset laitteet keräävät oppimisdataa ja tuottavat hyvää analyysiä oppimisen ja arvioinnin tueksi. Opiskelun tukena käytetään yhä enemmän oppimisvideoita ja oppiminen on yhä yksilöllisempää, kun tehtävät mukautetaan kullekin käyttäjälle sopivaksi.

Vuosi 2030: Henkilökohtaiset laitteet ovat vaihtuneet henkilökohtaisiin rannetietokoneisiin, ja jokainen opiskelija kantaa mukanaan digitaalista kynää, joka toimii myös henkilökohtaisena tunnisteena. Ympäröivät opiskelutilat ovat täynnä erilaisia näyttöjä, tasoja, mukaan napattavia laitteita, jotka tunnistavat käyttäjän kun kynällä kosketaan näyttöpintaan. Pinta on yhteydessä pilveen, jossa oppilaan kaikki tarvittava materiaali löytyy. Koulut ovat oppimisen tiloja, jossa näitä pintoja löytyy kätevästi ja riittävästi. Tekoälyn ohjaamat oppimisbotit ovat arkipäivää. Botit ohjaavat sopivien askareiden pariin ja pitävät huolta, että päivä- ja viikkotavoitteet opiskelumäärien suhteen tulevat täyteen. Opettajilla on yhä enemmän kasvatuksellinen rooli, mutta opettaja ei välttämättä ole aina samassa tilassa paikalla, ja oppilaatkin voivat olla hajautetusti koulurakennuksessa tai sen läheisyydessä.

Vuosi 2035: Virtuaalimaailmat oppimisen tukemisessa ovat viimein lyöneet läpi ja teknologia on riittävän halpaa yleistyäkseen joka kotiin. Virtuaaliympäristöihin mennään aidosti oppimaan, joten fyysinen läsnäolo samassa paikassa ei ole enää välttämätöntä. Itse asiassa koulut ovat muuttuneet yhteisökeskuksiksi, jossa erilaiset vahvasti digitaalisesti varustellut tilat ovat kaikkien käytössä. Opettajien työnkuva on muuttunut, sillä opetus tapahtuu virtuaaliympäristössä, jossa opettajat toimivat ohjaajina ja opetusmateriaalien tuottajina sekä erilaisten oppimista edistävien teknologioiden parissa asiantuntijoita.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *